Näkyvätkö tipaton tammikuu ja uudenvuoden terveyslupaukset suomalaisten ostoskoreissa? Lahjomaton myyntidata paljastaa totuuden

Närästää, housunnappi kiristää ja olo on kokonaisvaltaisen ankea. Tammikuussa moni päättää tehdä elämäntapoihinsa ryhtiliikkeen joulun ja uudenvuoden syöminkien ja sisällä loikoilun jälkeen. Mutta ovatko tipaton tammikuu ja terveyteen liittyvät uudenvuodenlupaukset vain myytti, vai näkyvätkö ne jopa suomalaisten ostoskärryissä?

K-ryhmän kauppoja operoiva Kesko perkasi tammikuun myyntidataa Maaseudun Tulevaisuuden pyynnöstä. Kolmen viime vuoden, eli tammikuiden 2025, 2024 ja 2023, perusteella vaikuttaa, että suomalaiset todella pyrkivät kohentamaan ruokavaliotaan nimenomaan tammikuussa.

Ainakin jonkinasteinen konvehtiähky taitaa vaivata suomalaisia, sillä joulukuusta tammikuuhun makeisten myynti putoaa K-ryhmässä noin viidenneksellä. Tosin tammikuun jälkeen namit alkavat taas maistua suomalaisille, kun pääsiäismakeiset alkavat vallata hyllytilaa. Kesää kohti makeanhimo taas laantuu, sillä tammikuun jälkeen vähiten karkkeja myydään kesä- ja heinäkuussa.

Vaikuttaa, että makeahampaan lisäksi myös suomalaisten suolahampaan kolotus laantuu tammikuussa, sillä silloin sipsien kysyntä on K-ryhmän myymälöissä alhaisimmillaan. Joulukuuhun verrattua sipsejä myydään tammikuussa kokonainen kolmannes vähemmän kuin joulukuussa, mutta sipsien myynti lähtee tammikuun jälkeen kesää kohti uuteen kasvuun.

Jäätelön myynti ei puolestaan tammikuussa erityisesti notkahda verrattuna ympäröiviin talvikuukausiin. Suurimmillaan jäätelön myynti on ymmärrettävästi kesäkuumalla.

Liekö syynä jouluruokien jämien syönti vai se, että kotiruoka maistuu erityisen hyvin jouluruokien jälkeen, mutta tammi–helmikuussa valmisruokaa myydään K-ryhmässä hieman vähemmän kuin muina kuukausina. Hedelmien ja vihannesten myyntimäärät puolestaan ovat tammikuussa hieman isompia kuin joulu- tai helmikuussa.

Vihanneksista suomalaisille maistuvat tammikuussa aivan erityisen hyvin pakastevihannekset, joiden kysyntä nousee joulukuuhun verrattuna noin neljänneksen ja laskee siitä sitten tasaisesti kohti kesää, jolloin myynti on tuoreiden vihannesten aikaan vähäisintä.

Jos alkuvuoden elämäntapamuutos koskee ruokavalion lisäksi liikuntatottumuksia, kaupasta saattaa tarttua mukaan urheilujuomaa. Urheilujuomien myynti nousee K-ryhmän liikkeissä tammikuussa hieman joulukuusta, jolloin se on muutenkin alhaisimmillaan. Kysyntä nousee alkuvuodesta tasaisesti elokuuhun asti, jolloin se on korkeimmillaan.

Sen sijaan esimerkiksi valmissalaatit, rahkat sekä proteiinipatukat ja -jauheet maistuvat suomalaisille tammikuussa yhtä hyvin kuin muinakin kuukausina.

Vihannekset maistuvat suomalaisille joulunpyhien jälkeen. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen

Myyntidatan perusteella myös tipaton tammikuu vaikuttaa todelliselta ilmiöltä, sillä kaikista vuoden kuukausista K-ryhmän kaupoissa ostetaan vähiten alkoholia juuri tammikuussa. Pudotusta joulukuussa myytyihin alkoholimääriin on peräti neljännes.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kannustaa pohtimaan tipattoman tammikuun aikana omaa suhdetta alkoholiin. Tammikuun aikana voi kehittää uusia tapoja nauttia elämästään ilman alkoholia ja oppia kieltäytymään alkoholin käytöstä ilman, että se tuntuu hankalalta. Tipaton tammikuu voi myös tuoda terveyshyötyjä, kuten painonlaskua, parempaa unta ja matalampaa verenpainetta.

Tipaton tammikuu sai Suomessa alkunsa sotatalvena 1942 solidaarisuuden osoituksena rintamalla olleille sotilaille. Vastaavia alkoholittomia ajanjaksoja vietetään muissakin maissa. Tammikuussa tipatonta vietetään Suomen lisäksi ainakin Tanskassa, Britanniassa ja Australiassa.

Virossa tipatonta vietetään syyskuussa ja Sloveniassa kehotetaan yhdistämään tipattomuus pääsiäistä edeltävään 40 päivän paastonaikaan.