• Tiesitkö? Tämän kirjan kuuntelemiseen menee yli yhdeksän työpäivää

    Sana ”tiiliskivi” ei riitä kuvaamaan maailman pisintä romaania, jonka kirjoittaja raapusti teokseen 1,3 miljoonaa sanaa.
    Maailman pisimmän romaanin lukemiseen saa varata saman verran aikaa kuin monen kymmenen ohuemman opuksen tavaamiseen. Kuvituskuva.
    Maailman pisimmän romaanin lukemiseen saa varata saman verran aikaa kuin monen kymmenen ohuemman opuksen tavaamiseen. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Koti|Historia ja perinne
    28.9.202520:00
    Tuovi Mäkipere

    Koululaisten lukutaidon tilasta ollaan huolissaan, eikä moni aikuinenkaan malta siirtyä ruudun ääreltä kirjallisuuden pariin. Kirjojen liian vähäistä määrää tästä ilmiöstä tuskin kannattaa syyttää, sillä pelkästään vuonna 2024 Suomessa julkaistiin melkein 4 300 uutta teosta ja omakustanteita siihen päälle.

    Luettavaa siis riittää oppikirjoista sarjakuviin ja romanttisesta kioskikirjallisuudesta ydinfysiikkaa selittäviin tietokirjoihin. Teosten mitta luonnollisesti vaihtelee melkoisesti.

    Lisää aiheesta
    • Tuija Lehtisestä kirjailijan työssä on parasta vapaus. ”Saa tehdä kirjaa silloin, kun hyvältä tuntuu. Kun saa palautteen, että joku on tykännyt kirjasta, niin ne ovat niitä hienoja hetkiä.”

      Kirjallisuus | Kehno menestys lukion äidinkielessä ei estänyt Tuija Lehtistä tulemasta kirjailijaksi – mieheltä saatu tietokone siivitti uran lentoon

      Tilaajalle

    Jos haluaa lukea yhtä romaania mahdollisimman pitkään, hyvä valinta on ranskalaisen Marcel Proustin (1871–1922) järkälemäinen teos Kadonnutta aikaa etsimässä, joka ilmestyi suomeksi Tammen kustantamana vuosien 1968 ja 2006 välillä.

    Kyseinen kirjallinen järkäle julkaistiin alun perin ranskaksi nimellä À la recherche du temps perdu vuosien 1913 ja 1927 välillä kaikkiaan seitsemänä eri niteenä.

    Alkukielisessä teoksessa on kaikkiaan 1 300 000 sanaa. Jos kaikki teokseen painetut merkit, mukaan lukien välilyönnit, lasketaan, lukemaksi saadaan lähes 10 miljoonaa. Vertailun vuoksi: tässä jutussa on noin 1 500 merkkiä.

    Lisää aiheesta
    • Moni suomalainen on äidinkielestään huolissaan. Tutkijoiden mukaan välitöntä huolta suomen kielen tulevaisuudesta ei ole. Kuvassa suomen kielen oppitunti. Kuvituskuva.

      Kulttuuri | Paljon käytettynä kieli kehittyy ja kukoistaa – pahin riski suomen kielelle ovat käyttäjien omat asenteet

    Jos taas haluaa viettää mahdollisimman pitkän ajan saman äänikirjan parissa, suomeksi voi kuunnella yhtä romaania peräti 68 tuntia ja 40 minuuttia. Jos kuunteluun suhtautuu päivätyönä ja kuuntelee teosta 7,5 tuntia päivässä, kuuntelu-urakkaan saa varata yli yhdeksän työpäivää.

    Kyseinen äänijärkäle on Tero Valkosen suomentama ja Olavi Uusivirran lukema, yhdysvaltalaisen David Foster Wallacen (1962–2008) teos Päättymätön riemu (Siltala, 2020).

    Lähteet: Britannica, Kustannusalan tilastot, TS, Yle

    Lisää aiheesta
    • Tiina Salmi-Carlson asuu parinsadan metrin päässä lapsuudenkodistaan Mäntsälän Suokkiossa. Samoissa maisemissa vaikutti hänen isoisotätinsä Matilda, joka innoitti Salmi-Carlsonin kirjoittamaan samannimisen romaanin.

      Kirjallisuus | Isoisotäti Matilda käänsi Tiinan elämän suunnan – historiallinen romaani sai alkusysäyksen tanhuryhmästä ja postikorteista

      Tilaajalle
    • Suomentaja Raisa Porrasmalle viime kesä oli työntäyteinen, sillä hän viimeisteli väitöskirjaansa ja kahden japanista suomentamansa romaanin käännöstä. Lokakuussa julkaistiin Keigo Higashinon Pahan asialla (Punainen silakka) ja tammikuussa Emi Yagin Venus ja minä (Otava).

      Kirjallisuus | Pienessä pitäjässä kasvaneen Raisa Porrasmaan Japani-harrastus muuttui ammatiksi

      Tilaajalle
    • Mika Waltarin teoksia on tähän mennessä käännetty 41 kielelle ja uusia painoksia otetaan jatkuvasti. Kuvassa Waltarin novelliteos Mullat kukkii.

      Kulttuuri | Maailmankirjallisuuden tunnetuin suomalainen herättää Ranskassa ihastusta: Johannes Angelos on ajankohtaisempi kuin koskaan

    • Koska kirjastopalvelut pitää kunnassa joka tapauksessa olla, kirjastoista kannattaisi ottaa nykyistä enemmän tehoja irti, pohtii Kittilän kirjastotoimenjohtaja Noora Mustajoki. Tämä tarkoittaa paitsi keskustelutilaisuuksia, myös tilan antamista vaikkapa näyttelijöille ja esiintyjille.

      Kirjallisuus | Nooran unelmatyö löytyi tuhannen kilometrin päästä – kirjastonjohtajan lausahdus tuuppasi hänet uuteen suuntaan

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    Marcel Proust
    David Foster Wallace
    Kadonnutta aikaa etsimässä
    Päättymätön riemu
    lukeminen
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 5

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 6

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 7

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää