Hirvitornien vahingoittajia voi odottaa vankeustuomio

Lain mukaan hirvitornin vahingoittamisesta voidaan tuomita vankeutta enintään yksi vuosi. Näin ei käräjäoikeudessa kuitenkaan tehdä vaan tekijälle määrätään sakot. Asiasta kertoo Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen.

Hirvitornin vaurioittaminen tai kokonaan rikkominen on vahingontekorikos. Hirvitorni on metsästyksessä käytettävä jahtitorni, jonka tarkoitus on parantaa ampumaturvallisuutta.

”Sakko on ihan riittävä rangaistus, koska torniin käytettävä puutavara ei maksa montaa sataa euroa.”

Jos tornin rikkominen johtaa metsästäjän tipahtamiseen rakenteesta ja kuolemaan, syyllistyy tekijä jopa törkeään kuolemantuottamukseen. Silloin voi joutua vankilaan vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

Hirvitornien tihutöistä voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen vain siinä tapauksessa, jos hirvitornin omistaja eli yleensä metsästysseura tekee asiasta rikosilmoituksen ja vaatii rangaistusta ilkivallan tekijälle.

Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simeniuksen mukaan moni metsästysseura on tehnyt sabotaasista rikosilmoituksen mutta eivät kaikki.

Hän suosittelee metsästysseuroja tekemään asiasta rikosilmoituksen, vaikka aiheutettu vahinko olisi pieni.

”Hirvitornilla on muutakin arvoa kuin rahallinen arvo. Siinä on nähty aikaa, että joku on sen talkootyöllä rakentunut ja hankkinut tarvikkeet.”

Tolvasen mukaan hirvitorniin kohdistuva ilkivalta voidaan katsoa myös laillisen metsästyksen häirinnäksi tai estämiseksi, jos akuutin metsästystilanteen aikana joku menee rikkomaan tornia.

”Metsästyksen häirintä on sakkorikos. Joku on joskus ehkä tuomittu siitä parinkymmenen päiväsakon suuruiseen rangaistukseen.”

Etelä-Suomessa Eläinten vapautusrintama (EVR) on kertonut avoimesti hajottaneensa hirvitorneja motiivinaan vaikeuttaa metsästystä. Kuva: Metsästäjäliitto

Kaakkois-Suomen poliisin rikoskomisarion Nina Hietasen mukaan hirvitorneihin kohdistuvia ilkivallan tekoja on haastava mutta ei mahdotonta selvittää. Tornit sijaitsevat haja-asutusalueella, joten silminnäkijöitä ei yleensä ole. Teot huomataan usein vasta, kun tekijät ovat poistuneet paikalta.

Kaakkois-Suomen poliisi on saanut tänä vuonna seitsemän hirvitorneihin liittyvää rikosilmoitusta. Vuonna 2024 vastaavia rikosilmoituksia kirjattiin yksi.

Hietasen mukaan tekijät voivat mahdollisesti kuulua johonkin aatteelliseen järjestöön, mutta ei ole poissuljettua, että joukossa olisi myös yksittäisiä ihmisiä.

Aiemmin Eläinten vapautusrintama (EVR) on ilmoittautunut tihutöiden tekijäksi ainakin Etelä-Suomessa.

Poliisi toivoo, että jos ihmisillä on tietoa tekijöistä tai silminnäkijähavaintoja ilkivallanteoista, kannattaa soittaa poliisin vihjepuhelimeen tai laittaa sähköpostia. Tiedot poliisin vihjeyhteystiedoista löytyvät osoitteesta poliisi.fi/vihjeyhteystiedot.

Hirvitornituhot ovat poliisille uusi ilmiö. Kuva: Metsästäjäliitto

Erityisesti Kymen, Uudenmaan ja Pohjois-Savon alueilla on tehty useita havaintoja ilkivallan teoista, selviää Metsästäjäliiton syyskuussa 2025 teettämästä kyselystä.

Emeritusprofessori Tolvanen penää ihmisiä miettimään, millaisia vakavia seurauksia hirvitornin rikkomisella voi olla.

”Se on väärä tapa vastustaa metsästystä. Ei ole oikein, että lakia rikkomalla yritetään vastustaa politiikkaa.”

Järjestöpäällikkö Simenius toivoo tekijöiden ymmärtävän, että tornia rikkomalla metsästys ei vaikeudu mutta vaara-alue kasvaa.

”Tornien tarkoitus on pienentää vaara-aluetta. Kun metsästäjä ampuu hirvitornista, luoti suuntautuu maata kohti. Jos metsästäjä ampuu maasta käsin, luoti kulkeutuu pidemmälle. Tornista metsästäjä myös hahmottaa alueen maata laajemmin.”