• MT 100 vuotta sitten: Täysikasvuinen metsä roihuaa ilmiliekeissä Joroisissa

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 11.7.1925 myös tasavallan presidentin ja Paavo Nurmen kohtaamisesta.
    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti heinäkuussa 1925 metsäpalosta, joka haukkasi 25 hehtaaria metsää Joroisissa. Kuvituskuva vuodelta 2022.
    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti heinäkuussa 1925 metsäpalosta, joka haukkasi 25 hehtaaria metsää Joroisissa. Kuvituskuva vuodelta 2022. Kuva: Kari Salonen
    Koti|Historia ja perinne
    15.7.202523:00
    Tuovi Mäkipere

    Suuri metsäpalo Joroisissa.

    Viime maanantaina huomattiin Joroisten pitäjän Montolan kylässä talollisen Antti Suhosen metsän syttyneen jollakin tavoin tuleen.

    Sammutusväkeä hälytettiin heti paikalle ja keräytyi paikkakuntalaisia noin 50–60 henkeä heti sammutustöihin. Tarmokkaista toimenpiteistä huolimatta levisi tuli kovan tuulen vallitessa äärettömällä nopeudella yhä laajemmalle alalle kulkien Soiselän tilan maille.

    Tulen valtaa oli mahdoton päivän aikaan rajoittaa ja vasta sanotun päivän iltana, kun oli lakannut tuulemasta saatiin palo rajoitetuksi. Tällöin oli jo ainakin 25 hehtaarin ala metsää palanut, ollen koko tämä ala täysikasvuista, arvokasta metsää, joten vahinko on varsin tuntuva.

    Kuva: Kansallisarkisto

    Paavo Nurmi presidentin vieraana.

    Presidentti antanut suururheilijalle Valkoisen ruusun ritarimerkin.

    Tasavallan presidentin nimenomaista pyyntöä noudattaen saattoi Turun ja Porin läänin maaherra, kenraali Ilmari Helenius t. k. 8 p:nä Paavo Nurmen ja tämän äidin, leskirouva Vilhelmiina Nurmen moottorivenheellä Turusta presidentin vieraaksi Kultarantaan, missä nautittiin kahvia sekä tutustuttiin presidentin itsensä opastaessa Kultarannan nähtävyyksiin.

    Ennen vierailun päättymistä jätti tasavallan presidentti Paavo Nurmelle Valkoisen ruusun ensi luokan ritarimerkin.

    Lisää aiheesta
    • Lasse Virénin kaatuminen vuoden 1972 Münchenin olympialaisissa on yksi suomalaisen urheilun legendaarisimpia hetkiä.

      Urheilu | Ikoninen urheiluhetki ei synny sattumalta – näistä syistä muistamme edelleen Lasse Virénin kaatumisen

      Tilaajalle

    Puolalaisia maatalousmiehiä Suomeen.

    30-henkinen maatalousjärjestöjen retkikunta tulossa.

    ”Balss”- lehden mukaan on Riikaan t. k. 5 p:nä saapunut noin 30-henkinen puolalainen retkikunta, johon kuuluu maatalous- ja ulkoministeriön edustajat sekä maataloudellisten keskusjärjestöjen edustajia, myös pienviljelijöitä.

    Retkikunta haluaa tutustua Latvian, Eestin ja Suomen karja- ja maitotalousoloihin, näiden maiden maareformiin, osuustoimintaliikkeeseen j.n.e. Suomeen saapunee retkikunta t. k. 12–15 päivän tienoilla.

    Lisää aiheesta
    • Erityisesti Kandassa suurin osa sammutustöistä joudutaan hoitamaan ilmasta käsin. Kuvituskuva.

      Metsänhoito | Metsäpalojen hiostava vuodenaloitus: Kanadassa savunnut taivaalle lähelle neljä miljoonaa hehtaaria

    • Kalajoen seurakunta suojeli paloalueesta 106 hehtaaria. Susinevan suojelualueella hiiltyneet puut on jätetty pystyyn.

      Metsänhoito | Kalajoen seurakunta pitää kirkot kunnossa hulppeilla tuulivoimatuloilla – myllyt palaneen metsän keskellä on mykistävä näky

      Tilaajalle
    • Niitty-yökkösen esiintyminen painottuu Etelä-Suomeen, mutta siitä on tehty havaintoja aina Utsjoella asti.

      Eläimet ja kasvit | Sata vuotta sitten viljelijöissä pelkoa herättänyt tuholainen on nykyään yksi Suomen tavallisimmista hyönteisistä

      Tilaajalle
    • Vakuutus on nykyään lainkuuliaisille autoilijoille tuttu juttu, mutta kyseinen vakuutus vasta teki tuloaan Suomeen vuonna 1925. Kuvituskuva.

      Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Tämä nykyautoilijalle tuttu vakuutus teki vasta tuloaan Suomeen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 6

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 7

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää