• MT 100 vuotta sitten: Ministeriö latelee maaherroille madonluvut eläinrääkkäyksen ehkäisystä

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 12.6.1926 myös edeltävältä kesältä tutusta vitsauksesta, eli niittymadosta.
    Sata vuotta sitten sisäasianministeriö kehotti maaherroja kiinnittämään huomiota eläinrääkkäysrikoksiin. Kuvituskuva, jossa esiintyvät porsaat eivät liity juttuun.
    Sata vuotta sitten sisäasianministeriö kehotti maaherroja kiinnittämään huomiota eläinrääkkäysrikoksiin. Kuvituskuva, jossa esiintyvät porsaat eivät liity juttuun. Kuva: Carolina Husu
    Koti|Historia ja perinne
    12.6.202621:30
    Tuovi Mäkipere

    Eläinrääkkäysrikosten ehkäiseminen.

    Koska sisäasiainministeriölle on esitetty valituksia siitä, etteivät poliisiviranomaiset läheskään aina ole kiinnittäneet riittävää huomiota eläinrääkkäysrikoksiin eivätkä myöskään yleisön huomautuksista huolimatta ole aina ryhtyneet toimenpiteisiin eläinrääkkäykseen syyllisten henkilöiden syytteeseen saattamiseksi.

    Sisäasiainministeriö [on] kaikille maaherroille lähettämässään kiertokirjeessä kehoittanut maaherroja huomauttamaan alaisillensa poliisiviranomaisille, että heidän virkatoiminnassaan tulee kiinnittää myös eläinrääkkäysrikoksiin tarpeenmukaista huomiota ja varsinkin pitää silmällä, ettei eläinten kuljetuksessa ja hoidossa käytetä epäinhimillisiä menettelytapoja.

    Erityisestikin silloin, kun poliisiviranomaisille yleisön puolelta tehdään ilmoituksia eläinrääkkäystapauksista, tulee poliisiviranomaisten viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin tutkimuksen toimittamiseksi asiassa ja, milloin tutkimus antaa siihen aihetta, syytteen nostamiseksi syyllisiksi havaittavia vastaan.

    Tekstiileistään tunnettu Finlayson mainosti näyttävästi kesäkuussa 1926.
    Tekstiileistään tunnettu Finlayson mainosti näyttävästi kesäkuussa 1926. Kuva: Kansallisarkisto

    Niittymato tekee tuhojaan Pohjois-Savossa.

    Viime kesänä teki niittymato melkoisen laajoilla alueilla Pohjois- Savossa tuhojaan, josta suurimmalta osalta johtui kuluneena talvena vallinnut rehunpuute. Kun talvi oli verraten kylmä ja maat routautuivat yleensä kovasti, oltiin yleensä, sitä mieltä, että niittymato olisi hävinnyt.

    Nyttemmin on kuitenkin useista Pohjois-Savon pitäjistä ilmoitettu niittymadon ilmaantumisesta. Eräissä Kuopion ja lisalmen kylissä on tuholainen hävittänyt kasvun kymmeniä hehtaareja käsittäviltä alueilta. lisalmessa eräällä suolla, jossa oli usean talon niittyjä on näin tuhoutunut heinäsato yli 30 ha:lta.

    Monet maanviljelijät ovatkin ryhtyneet kyntämään tuhoutunutta alueita pannakseen ne rehulle. Toiset ovat niittyjä äestäneet ja voimakkaasti kalkinneet sekä jyränneet raskailla jyrillä estääkseen täten matojen levenemistä.

    Niittymato on tähänasti esiintynyt vanhemmilla nurmilauhan kasvavilla niityillä. Mato ilmaantui tänä keväänä paria viikkoa aikaisempaan kuin viime keväänä.

    Karhu karjan kimpussa Suistamolla.

    Karhu on liikuskellut Suistamon Jalovaaran–Uuksujärven karjamailla.

    Toisen pyhän tienoissa teki karhu tuhoaan lähikylien karjoissa, tappaen Mikko Pankolta Uuksujärveltä 2 lehmää, Pekka Maksimoiselta Jalovaarasta 1 lehmän ja Mikko Jelkäseltä Jalovaarasta 1 lehmän.

    Paikkakunnan pyssymiehet ovat etsiskelleet karhua, mutta eivät ole tavanneet käsiinsä. Ellei petoa saada ammutuksi, voi siitä tulla maanvaiva paikkakunnalle.

    Nyt ei uskalleta laskea eläimiä mainitulle salolle yksinään, vaan pitää olla paimenet pyssyjen kanssa mukana.

    Lisää aiheesta
    • Kun Anselmi löydettiin, sillä todettiin silmätulehdus ja loisia turkissa.

      Eläimet ja kasvit | Kissanpentu löytyi jätelavalta nälissään ja viluissaan – pelastajan mukaan löytöpaikka on ”käsittämätön”

      Tilaajalle
    • Rontti (vas.) ja Sirkku ovat tiimiytyneet Venla Parantajan luona niin hyvin, että kissat nukkuvatkin yhtenä keränä. Kaksikko etsii pysyvää kotia yhdessä.

      Lemmikit | Rontti ja Sirkku löysivät toisensa sijaiskodissa ja muodostavat nyt tiiviin mirritiimin

    • Niitty-yökkösen esiintyminen painottuu Etelä-Suomeen, mutta siitä on tehty havaintoja aina Utsjoella asti.

      Eläimet ja kasvit | Sata vuotta sitten viljelijöissä pelkoa herättänyt tuholainen on nykyään yksi Suomen tavallisimmista hyönteisistä

      Tilaajalle
    • Vuonna 1925 niittymato riivasi Pohjois-Savossa, ja nälkäisen tuholaisen torjumiseksi neuvottiin kyntämään vanhat nurmet. Kuvituskuva.

      Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Niittymato riivaa suomalaisten peltoja

    Artikkelin aiheet
    eläinrääkkäys
    niittymato
    karhu
    Pohjois-Savo
    maatalous
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 3

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 7

      Eläimet ja kasvit | Video: Eeva-vasikka lähti kaupungille ja meni Hankkijan liukuovista sisään kuin olisi käyttänyt niitä aina

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää