Asiakkaiden puissa on tunnistelaatat. Kuva: Heikki Ketola
Jori Alasirniö keksi nerokkaan bisnesidean puusta, ja se saa joutomaatkin tuottamaan
Entinen hakkuukoneenkuljettaja keksi liiketoimen, jonka turvin hän pystyi muuttamaan takaisin lapsuudenmaisemiin Taivalkoskelle. Kysyntää tuntuu löytyvän ympäri maailmaa.TilaajalleTaivalkoski
Entinen hakkuukoneenkuljettaja Jori Alasirniö houkuttelee harvinaistuvia hömötiaisia pesimään ripustamiinsa pönttöihin. Kuva: Heikki KetolaSyrjäiselle metsäpalstalle saattaa pölähtää autolastillinen väkeä mistä päin maailmaa tahansa: kiinalaisia, brittejä, saksalaisia, australialaisia...
He jalkautuvat tien vieressä sijaitsevaan metsikköön ja kuvaavat puita.
Syynä yllättävälle vetonaulalle on uudenlainen bisnes, jossa Sun Silva -niminen yritys istuttaa, kasvattaa ja myy yksittäisiä puita ikään kuin kummipuiksi. Maksua vastaan joutomaita ja vanhoja peltoja metsitetään ja rauhoitetaan. Puu kerrallaan suojelualue laajenee.
Yksi edullisimmista tuotteista on 49 euron hintainen E-kasvatus-puu, jonka taataan pysyvän pystyssä sata vuotta. Sen sijaan 89 euron hintaisen Luontoteko-puun kasvupaikasta kehittyy ikimetsä, jonne ei hakkuukoneen koura enää koskaan ulotu.
Arvokkaimpaan Täydellinen lahja -pakettiin, 145 euroa, sisältyy puu ikimetsästä, siihen ripustettava linnunpönttö sekä kehystetty omistustodistus.
Vertailun vuoksi metsiensuojeluun rahaa keräävä Luonnonperintösäätiö lupaa suojella yhdellä eurolla kaksi neliömetriä ikimetsää tai kymmenen neliömetriä suota.
Sun Silvan metsitys- ja suojelukohteet sijaitsevat usealla paikkakunnalla Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Niiden pinta-ala ylittää kymmenen hehtaaria. Puita niistä on myyty noin 10 000 kappaletta.
Metsäpalsta, jota olemme tulleet katsomaan, sijaitsee Sun Silvan toimitusjohtajan Jori Alasirniön isoäidin kotitilan ympäristössä Taivalkoskella. Puiden siimeksessä nököttää mökki, joka on seissyt tyhjillään 1970-luvun alusta asti. Ajan patinoima puurakennus luo alueelle tunnelmaa.
Pihapiirissä kurottelee vanhoja, haarautuneita koivuja, joissa roikkuu linnunpönttöjä. Lehtomaisessa metsässä kasvaa myös haapaa ja katajaa. Entisillä pelloilla kasvatetaan lisää havu- ja lehtipuita. Pian niillekin löytyy ostajat.
Alasirniön mukaan potentiaalisin asiakaskunta löytyy Aasiasta, joskin ostajia on jo kertynyt ympäri maailmaa Etelä-Amerikkaa lukuun ottamatta.
Toistaiseksi valtaosa puista on myyty suomalaisille. Jonkin aikaa sitten pieni paperitehdas osti työntekijöilleen nimikkopuut Sun Silvan metsästä. Liikelahjoiksi harvemmin enää halutaan antaa krääsää, kuten huiveja, kravatteja ja leikkuulautoja firman logolla varustettuina. Vaihtelua halutaan myös leffalipuille ja suklaalevyille.
Alasirniön mukaan esimerkiksi autokauppa voi sitoutua istuttamaan puita pienimuotoisena luontotekona.
Puita ostetaan syntymäpäivä- ja kastelahjoiksi sekä muistopuiksi edesmenneille läheisille. Alasirniön mukaan jälkimmäinen on niin suosittua, että paikoin metsät ovat muuttuneet muistolehdoiksi. Lintujen sirkuttaessa metsässä on lohdullista käydä muistamassa vainajaa.
Alasirniölle on tullut yllätyksenä, miten paljon ihmiset piipahtelevat katsomassa omia puitaan ja kyselevät niiden kuulumisia.
Yhteen linnunpöntöistä Alasirniö on saanut pesimään vanhojen metsien uhanalaistuvan lajin, hömötiaisen. Sitä voi yrittää ”huijata” pönttöön sirottelemalla pohjalle kuusipurua.
”Kutteria pöllytellessään hömötiainen saattaa luulla pönttöä lahopuuksi”, Alasirniö arvelee.
”Kun olin parikymmentä vuotta istunut moton kopissa pistäen puuta nurin, mietin eikö niillä voi lyödä rahoiksi muuten kuin kaatamalla.”
Alasirniö on työskennellyt niin autokauppiaana kuin hakkuukoneen kuljettajanakin.
”Kun olin parikymmentä vuotta istunut moton kopissa pistäen puuta nurin, mietin eikö niillä voi lyödä rahoiksi muuten kuin kaatamalla.”
Venäjällä työskennellessään Alasirniö ihaili rajantakaisia ikimetsiä, jotka ovat aidosti vanhoja. Sellaisia ei Suomessa enää juuri ole.
Taka-ajatuksena bisneksen perustamiselle oli myös mahdollisuus muuttaa takaisin lapsuudenmaisemiin Taivalkoskelle.
Lapsuudenkodin pihapiiriä sivuaa joki, josta kuuluu tasaista kosken kohinaa. Alasirniö kertoo nukkuvansa sikeästi, kun kuulee joen turvallisen pauhun. Rantasauna lämpiää harva se ilta.
Pihapiirissä on myös maasepän paja, jossa muun muassa isoisä on takonut metallia elannokseen.
”Meille kaikki vain hokivat, ettei täällä ole töitä. Mietimme porukalla, että miten sitä saisi voita leivän päälle.”
Osoittautui, että metsitys ja yksittäisten puiden rauhoittaminen on oiva tapa saada joutoalueet ja pienet metsäpalstat kannattamaan. Mukana Sun Silvassa ovat Alasirniön kaksi veljeä ja toisen heistä vaimo.
Kun perheeseen liittyi liki kahdeksanvuotias ”pojankossi”, Alasirniön valtasi entistä vahvemmin tunne, että elämyksiä ja luontoarvoja on jätettävä myös jälkipolville.
Alasirniön yritys tekee myös talousmetsien lannoituksia. Metsätalouden kannustejärjestelmän Metkan tuet ovat lisänneet metsänomistajien intoa terveyslannoituksiin ja kasvatuslannoituksia markkinoidaan nykyään ilmastotekoina hiilensidonnan kiihdyttämiseksi.
Jori Alasirniön mukaan taimen istuttaminen ei sinällään maksa paljon, mutta tuholaiset, kuten myyrät, porot, hirvieläimet, ötökät ja heinittyminen teettävät työtä. Toisinaan kohteita joutuu metsittämään uudestaan. Kuva: Heikki KetolaOmaa metsitysbisnestään Alasirniö ei mainosta sidotuilla hiilitonneilla. Toiminta ei ole tiukkojen, tieteellisten kriteerien mukaista, eikä sertifioitua ilmastopäästöjen tai luontohaittojen kompensointia.
”Toki hiilipankki on ja pysyy maassa, kun sitä ei lähdetä enää hakkuilla ja maanmuokkauksilla pöllyttämään.”
Alasirniö uskoo, että heidän asiakkaansa ymmärtävät, mitä puupeitteisyyden lisääntyminen merkitsee metsälajeille, vaikka se tapahtuisi yksi puu kerrallaan.
”Näin metsää omistamaton kaupunkilainenkin voi kantaa kortensa kekoon kotimaan metsien suojelemiseksi, ellei halua tukea metsitysprojekteja jossain päiväntasaajan toisella puolen”, arvoristiriidat selättänyt yrittäjä tuumaa.
Juttua muokattu 25.8. klo 8.30 korjaamalla hehtaarimäärä 10 000:sta kymmeneksi. Alasirniö asuu Posiolla, ei Taivalkoskella.
Jori Alasirniö
36-vuotias yrittäjä perusti puidensuojelua harjoittavan perheyrityksen Sun Silva.
Asuu Posiolla avopuolison ja pojan kanssa.
Harrastaa luonnossa liikkumista ja ajanviettoa perheen kanssa.
Taustalla metsäoppilaitos ja useita yksittäisiä koulutuksia, kuten yrittäjäkurssi.
Sun Silva on myynyt tuhansia puita rauhoitettaviksi. Metsät sijaitsevat Ylitornion, Kuusamon ja Taivalkosken alueella. Niiden pinta-ala kattaa nyt runsaat 10 hehtaaria.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
