Tuoreena metsänomistajana Olli Helminen investoi ensimmäisenä raivaussahaan. Taimikonhoito on hänen mielestään mahtavaa liikuntaa. Kuva: Timo Heikkala
Oululaiskirurgi hurahti taimikonhoitoon ja nyt omaa metsää on jo lähes 300 hehtaaria: ”Metsä on anteeksiantava sijoitus”
35-vuotias Olli Helminen on sijoittanut metsään kymmenen vuoden ajan.TilaajalleOulu
Olli Helminen on rakentamassa Kiimingin-palstalleen puuvarastoa. Viisivuotias Eino Helminen valvoo laatua. Kuva: Timo HeikkalaKaikki alkoi kanalintujahdista kymmenen vuotta sitten. Olli Helminen oli vaimonsa kummisedän kanssa lintumetsällä Kärsämäellä, kun tämä tuumasi, että täytyyhän nuorella miehellä olla maata, jotta hänkin saisi metsästysoikeuden.
Sukulaismies myi Helmiselle seitsemän hehtaarin palstan, joka oli lähinnä pajuttunutta taimikkoa.
Seuraavaksi Helminen osti raivaussahan ja raivasi viisi hehtaaria kuntoon.
”Se oli minusta aivan mahtavaa hommaa”, hän kertoo.
Hän nautti siitä, että metsässä urheilemalla saa samalla jotain näkyvää aikaan.
Sen jälkeen hän on ostanut lisää metsää aina kun on tullut sopiva palsta myyntiin ja on ollut rahaa.
Nyt metsäomaisuutta on jo 290 hehtaarin verran.
Valtaosassa Helmisen ostamia metsäpalstoja puusto on ollut varttunutta ja uudistuskypsää, joten hän on saanut osan ostohinnasta katettua puunmyyntituloilla. Sen jälkeen on ollut puuhaa metsän uudistamisessa ja taimikonhoidossa.
Helminen pitää koko ajan mielessä niin tekemisen kuin taloudellisuuden.
”Metsänhoito on minulle ensisijaisesti mielekäs harrastus, mutta metsä on minulle myös sijoitus.”
Metsän hankinta pelkäksi puuhapalstaksi tekisi harrastuksesta aika kalliin. Hän myy puuta säännöllisesti.
”Nyt kun puun hinta on hyvä, olen myynyt etukynteen sellaisia kohteita, joiden kanssa olisi voinut odottaa vielä pari vuotta.”
Olli Helminen
Syntynyt Ylivieskassa vuonna 1989. Asuu Oulussa.
Työskentelee kirurgina Oulun yliopistollisessa sairaalassa.
Omistaa metsää Kärsämäellä, Pyhäjärvellä ja Kiimingissä yhteensä 290 hehtaaria.
Perheeseen kuuluvat puoliso ja kolme alle kouluikäistä lasta.
Harrastaa metsästystä ja metsänhoitoa.
Metsä on Helmisen mielestä melko turvallinen sijoitus.
”Oikea ostohinta riippuu toki aina markkinatilanteesta, mutta jos tarjoaa metsänhoitoyhdistyksen teettämän hinta-arvion mukaisen summan, niin kovin pahasti ei yleensä mene pieleen. Silloin tällöin palsta sitten tarttuu arviohinnalla”, hän vinkkaa.
”Metsä on anteeksiantava sijoituskohde. Jos ei yhtenä vuonna ehdi raivaamaan, sen voi tehdä seuraavana vuonna tai ulkoistaa.”
”Jos ei yhtenä vuonna ehdi raivaamaan, sen voi tehdä seuraavana vuonna tai ulkoistaa.”
Esimerkiksi asuntosijoittaminen vaatii huomattavasti nopeampaa reagointia.
”Tyhjään asuntoon täytyy hankkia vuokralainen. Kun pesukone hajoaa, on pakko toimia heti”, hän toteaa.
Helminen pyrkii tekemään kaikki ”jalkamiehen hommat” itse, mutta tilaa työt tarvittaessa ulkopuoliselta. Silloin tuotto vähän laskee, mutta työt tulee tehtyä ajallaan.
”Istutuksien kanssa on joskus hankalaa, kun taimet tulevat metsään tiettyyn aikaan, mutta raivaukset teen pääasiassa itse.”
Käpyjen heittely veteen on hauskaa puuhaa. Eino, Olli ja Martti Helminen Jolosjoen varressa. Kuva: Timo HeikkalaHelminen työskentelee kirurgina ja tekee muun muassa pitkiä syöpäleikkauksia.
”Vaikka kuulostaa kliseeltä, että metsänhoito on hyvää vastapainoa palkkatyölle, se pitää paikkansa.”
”Vaikka kuulostaa kliseeltä, että metsänhoito on hyvää vastapainoa palkkatyölle, se pitää paikkansa.”
Mukana metsätöissä kulkee toisinaan Helmisen kaksi vanhinta lasta, 5-vuotias Eino ja 4-vuotias Martti.
”Kun pojat ovat mukana, tavoite on nolla”, Helminen naurahtaa. Toistaiseksi tärkeintä on tuottaa lapsille luontokokemuksia. Yhdessä he nauttivat muun muassa marjastamisesta, kalastamisesta ja käpyjen heittelystä veteen.
Sitten kun pottiputki pysyy kädessä, jälkikasvu pääsee mukaan istutushommiin.
”Silloinkin 20 tainta on hyvä suoritus ensi alkuun”, Helminen toteaa. Intoa ei pidä tappaa liian suurilla tavoitteilla.
Parhaillaan Helminen rakentaa Kiimingin-palstalleen puuvarastoa. Eino auttaa laadunvalvonnassa.
”Tämä on löysällä”, hän huomauttaa ruuvista, joka vaatii vielä kiristystä.
Olli Helminen on itsekin tottunut maalaiselämään pienestä pitäen. Hän varttui Ylivieskassa eläinlääkäriperheessä.
”Kotona oli paljon eläimiä. Pentuna tehtiin metsätöitä.”
Eväät maistuvat Einolle ja Martille. Auton takakontissa kulkevat kätevästi sahat, onget ja polkupyörät. Kuva: Timo HeikkalaHelmisen palstat ovat hoidettuja talousmetsiä, erityisiä luontoarvoja niissä ei ole.
Kiimingin-palstan läpi virtaa kuitenkin pieni Jolosjoki. Sen rannoille jätettiin 15 metrin suojakaista, kun alueella harvennettiin metsää.
Helmisen kokemus on, että metsäfirmat ovat hyvin tarkkoja luontoarvoista ja suojakaistojen noudattamisesta – myös ennen Hukkajoen raakkutapausta.
Hänen oma filosofiansa on, että talousmetsää kannattaa hoitaa tehokkaasti ja suojelualueet suojella kunnolla.
”Puu on niin hieno tuote, että sitä kannattaa hyödyntää.”
Helmisen vinkit tuoreille metsänomistajille
Alussa metsässä kannattaa käydä jonkun metsänhoidosta tietävän kanssa, tutun tai ammattilaisen, ja käydä läpi mitä toimenpiteitä voisi itse alkaa tehdä, esimerkiksi heinäämistä, istutuksia ja raivausta.
Käytännön tekemistä varten Youtube on huippukaveri. Siellä kannattaa seurata esimerkiksi Paavo Puuntuottajaa ja Kiuruveden Metsolaa.
Vaikka aikaa metsänhoitotöissä menee vasta-alkajalla enemmän kuin ammattilaisella, säästää siinä pitkän pennin. Metka-tuki kannattaa muistaa.
Puukaupat ja metsänhoitotyöt voi kilpailuttaa metsänhoitoyhdistyksen kautta tai jos on hätähousuluonnetta, niin itse suoraan firmojen kanssa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
