Aurajoki on kartassa ohut, sininen viiva, mutta tämä ei kerro joesta koko totuutta.
”Vaikka Aurajoki on mitoiltaan vaatimaton, egoltaan se on Suomen suurin joki”, tiivistää koordinaattori Olli Järvenkylä Aurajoentien tarinat heräävät eloon -hankkeesta.
70 kilometrin mittainen Aurajoki saa alkunsa Oripään harjualueelta, josta se virtaa Pöytyän, Auran, Liedon ja Kaarinan kautta Turkuun.
”Turku on totta kai Aurajoen ankkuri, mutta valtaosa joesta on muualla”, Järvenkylä kuvailee.
”Turku on totta kai Aurajoen ankkuri, mutta valtaosa joesta on muualla.”
Hänen koordinoimansa Aurajoentien tarinat heräävät eloon -hankkeen tavoitteena onkin lisätä Aurajoen tunnettuutta nimenomaan Turusta yläjuoksulle päin. Tätä Aurajoen matkailutietä ovat edistämässä neljä Aurajoen varren kuntaa, eli Lieto, Aura, Pöytyä ja Oripää sekä osarahoittajana Varsinais-Suomen liitto.
Aurajoen matkailutie myötäilee historiallista Varkaantietä. Jos Aurajoki osaisi puhua, sillä riittäisi juttua kerrottavaksi. Keskiajalta alkaen trendit saapuivat maailmalta ensimmäisenä Turkuun ja levisivät sieltä usein juuri Aurajokea pitkin muualle nykyisen Suomen alueelle.
Aurajoen matkailutietä on ehditty edistää jo muutamassa edeltävässä hankkeessa, joista ensimmäisessä kartoitettiin jokivarren matkailumahdollisuuksia ja toisessa saatiin kartat ja kyltit maantienvarteen. Nykyinen, eli Aurajoen tarinat heräävät eloon -niminen hanke, keskittyy nimensä mukaisesti jokivarren tarinoihin.
Tänä vuonna Aurajoen matkailutie muuttui konkretiaksi, sillä juhannusviikolla julkaistiin ensimmäiset neljä tarinareittiä, joiden avulla Aurajoen varren historiaan voi tutustua autoillen, pyöräillen tai vaikka jalkapatikassa. Pari tarinareittiä lisää on luvassa jo loppukesällä.
Suomessa on toistakymmentä matkailutietä, mutta mitään tiettyä kotimaista esikuvaa Aurajoen matkailutiellä ei ole, Järvenkylä sanoo. Aurajoen varren pitkää historiaa haluttiin nostaa nimenomaan tarinallisten teemareittien avulla, sillä tarina tuo historian aivan eri tavalla eläväksi kuin pelkkä reitin läpi suhaaminen.
Neljä ensimmäistä tarinareittiä ovat nimeltään Piispoja ja linnanherroja, Koskien ja myllyjen virtaa, Jokiluonnon helmiä ja Herkkujen virtaa. Jokaisella tarinareitillä on 12–15 kohdetta ja niistä noin puolessa on audiotiedosto. Audiot ovat kuunneltavissa ja tekstit luettavissa aurajoentie.fi- ja outdooractive.fi-verkkosivuilla.
Herkkujen virtaa -tarinareitin painopisteenä on tuoda esille, miten Aurajoen varrella on syntynyt monta suomalaisen ruokakulttuurin klassikkoa. Tunnetuin Auraksi nimetty elintarvike on Valion sinihomejuusto, mutta vuosisatojen varrella Aura-nimellä on myyty myös olutta, juustoa, hunajaa ja sinappia.
Aurajoen matkailutie on kansallismaisemaa ja elävää maaseutua, jossa matkailija pääsee paitsi ihailemaan maisemia, myös ostamaan monenlaisia tuotteita paikallisilta yrittäjiltä ja jopa suoraan tiloilta. Matkan varrelle mahtuu monenlaista kananmunista pinaattiin ja jauhoista jäätelöön.
Järvenkylä kuvailee, että Aurajoen matkailutietä edistävien toimijoiden on tarkoitus pitää paikallisten yrittäjien kanssa ääntä. Ajatuksena on, että ensin kotimaanmatkailijat löytäisivät Aurajoen, ja Turun 800-vuotisjuhlavuonna 2029 reiteille löytävät toivottavasti jo kansainvälisetkin matkailijat.
”Meillä ei ehkä ole oikein ymmärretty, mitä kaikkea hienoa ja ainutlaatuista meillä olisikaan tarjota, vaikka maailmalla hyvinkin pieniä asioita paketoidaan matkailukohteiksi ja -tuotteiksi”, Järvenkylä summaa.
