Kuvanveistäjä Eva Ryynäsen kädenjälki näkyy kaikissa Paaterin rakennuksissa. Kuva: Mikael Soininen
Navetta muuttui kiehtovaksi nähtävyydeksi – näihin kolmeen kohteeseen kannattaa matkata tänä kesänä
Kotimuseoissa pääsee tutkimaan vaikkapa sitä, millaisia kirjapinoja ja tilpehööriä ihmiset jättävät jälkeensä.Tilaajalle
Paaterin asuinrakennus Lieksan Vuonisjärvellä valmistui 1953. Kuvassa oleva navetta muutettiin ateljeeksi vuonna 1976. Pihapiirissä on myös 1991 valmistunut kirkko ja kahvilarakennus vuodelta 1993. Kuva: Mikael SoininenPirkko Soininen kiersi taiteilijakoteja yli kahden vuoden ajan ja kokosi yksitoista niistä keväällä ilmestyneeseen Siellä missä sydän on -kirjaansa.
Taiteilijakoteja löytyy ympäri Suomen, ja niitä on varmasti jokaiseen makuun. Kesä on kotimuseoiden kulta-aikaa, sillä monet niistä sulkevat ovensa vierailijoilta syksyn tullen.
Soininen valitsi kolme hyvin erilaista kotimuseota, joihin kannattaa matkata tänä kesänä.
Paateri on asukkaidensa itse suunnittelema ja suurelta osin rakentama hirsinen asuintalo Pohjois-Karjalassa Lieksan Vuonisjärvellä. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi ateljeeksi remontoitu navetta, kirkko sekä kahvilarakennus.
Paateri oli kuvanveistäjä Eva Ryynäsen (1915–2001) ja hänen puolisonsa Paavo Ryynäsen (1914–2002) koti.
”Paateri on aivan oma maailmansa. Kaikki on tehty puusta ja viimeistelty todella kauniisti. Se on hyvin persoonallinen paikka.”
Soiniseen teki vaikutuksen se, miten käytännönläheisesti kaikki on suunniteltu.
Otetaan vaikka esimerkiksi tuvan valtava, punatiilinen takka, joka on rakennettu lattian tasoon. Se ei ole sattumaa, sillä näin lattialta saattoi lakaista lastut vaivattomasti suoraan tulipesään.
”Ensin on ajateltu, mihin tilaa käytetään ja millainen sen kannattaisi olla. Siitä käsin on lähdetty suunnittelemaan. Minusta se on viehättävää.”
Soininen on käynyt myös Paaterin kirkossa järjestetyssä konsertissa.
Kodeista karsitaan yleensä tavaraa reilulla kädellä, kun ne museoidaan. Heiskan taiteilijakodissa Jyväskylässä on säästetty runsaat yksityiskohdat. Kuva: Pirkko SoininenHeiskan taiteilijakoti sijaitsee Jyväskylässä, aivan yliopiston Seminaarinmäen kampuksen tuntumassa. Paikan päälle pääsee siis helposti vaikka julkisilla.
Vuonna 1912 valmistuneessa talossa asuivat taidemaalari Jonas Heiska (1873–1937), hänen puolisonsa pianonsoiton- ja laulunopettaja Maikki Heiska (1889–1961) sekä heidän tyttärensä kuvataiteilija ja kuvaamataidonopettaja Vappu Heiska (1921–1993).
Museosta ainutlaatuisen tekee Soinisen mielestä se, kuinka aidosti museo on pysäytetty Vappu Heiskan viimeisiin aikoihin.
”Joka paikassa on kaikennäköistä tilpehööriä, joka on vain jätetty paikalleen. Kun niitä tutkii, tuntuu kuin Vappu olisi siellä läsnä.”
Taiteilija on kiinnittänyt seinille loputtomasti lehtileikkeitä, ja silmät hakeutuvat kuin itsestään monesta kodista tuttuihin kasoihin.
”Siellä on viehättäviä kirjapinoja, joissa saattaa olla jokin italiankielinen romaani, Maria Jotunin teos, Aku Ankan taskukirja ja lintuopas. Tänne kannattaa varata aikaa, jos haluaa tutkia kaikkea.”
Kuvataiteilija Vappu Heiska jätti jälkeensä paljon kiinnostavaa tavaraa ja tilpehööriä. Kuva: Pirkko SoininenCasa Haartman valmistui Naantaliin vuonna 1926. Huvilassa asuivat taidemaalari Axel Haartman (1877–1969) ja hänen puolisonsa Hedvig Haartman (1874–1967).
Huvilassa on mittava taidekokoelma, johon kuuluu muun muassa Helene Schjerfbeckin ja Hugo Simbergin teoksia.
”Casa Haartman on Erik Bryggmanin suunnittelema kaunis rakennus. Siellä on porvariston hillittyä charmia.”
Seinille ripustetun taiteen lisäksi Soininen suosittelee piipahdusta huvilan puutarhassa. Sen kukkaloistosta on kiittäminen perinteisiä sipulikukkia.
Yksi huvilan ihanimmista nurkista on Soinisen mielestä kirjastohuone: se on kuin suoraan jokaisen lukutoukan unelmista.
”Olisin voinut jäädä sinne loputtomiin istumaan. Se on ihana pesä, jossa on kirjoja ja nojatuolit. Aika on aivan pysähtynyt.”
Aiemmin Casa Haartmaniin pääsivät tutustumaan vain ryhmät, mutta nykyään se on auki suurelle yleisölle. Kuva: Pirkko Soininen
Casa Haartman oli ensimmäinen kahdeksasta Turun seudulle rakennetusta Erik Bryggmanin suunnittelemasta huvilasta. Kuva: Pirkko SoininenArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
