Vakuutusyhtiö varoittaa kevythormeista: Nämä seikat kannattaa tarkistaa
Kevythormien ja myös iäkkäämpien muurattujen piippujen omistajien kannattaa tarkkailla hormien kuntoa, vakuutusyhtiöstä vinkataan.Tilaajalle
Kuva: Rami Marjamäki, Viestimedian arkisto, Jarkko Sirkiä, Carolina HusuVuodot, vesivahingot, myrskyvahingot, murrot ja tulipalot ovat yleisimmät kotivakuutuksista korvattavat, itse rakennukselle korvattavat vahingot, kertoo Pohjola Vakuutuksen korvauspäällikkö Sini Kujala.
”Vesivahinkoja aiheuttavat esimerkiksi putkirikot, vanhojen putkien korroosio, kodinkoneiden vuodot, liitosten ja tiivisteiden pettäminen ja asennusvirheet”, Kujala kertoo.
Hänen mukaansa myös talotekniikkaan kuuluvat rikkoutumisvahingot ovat suhteellisen yleisiä.
Määrä nostaa erilaisista vuodoista johtuvat vahingot korvausten kärkipäähän, vaikka yleensä yksittäiset vahingot ovatkin pieniä, kertoo Lähi-Tapiolan korvausjohtaja Antti Määttänen.
”Isoissa tulipaloissahan vahinko on valtavan kokoinen, mutta tulipalo on nykyään melko harvinainen tapahtuma, jollaista moni ei koe ollenkaan elämänsä aikana”, hän huomauttaa.
Määttänen arvioi, että harva suomalainen tarkastaa esimerkiksi pesukoneiden liitäntöjä ja niiden mahdollisia vuotoja säännöllisesti.
”Vaikka kannattaisi kyllä.”
Riskiä vuotoihin lisäävät luonnollisesti myös aiempaa useammat liitännät, esimerkiksi kahvikoneita tai kylmälaitteiden jääpalakoneita varten. Sen sijaan tulipalojen määrää on laskenut parantunut paloturvallisuus, ja esimerkiksi vähentynyt kynttilöiden poltto.
Näin vakuutus korvaa vuotovahinkoja
Kodille sattuvissa vahingoissa otetaan korvauksessa huomioon laitteiden tai kodintekniikan ikävähennys.
Irtaimiston ikävähennykset ovat pääsääntöisesti 6–25 prosenttia vuodessa korvattavan laitteen arvosta. Irtaimiston ikävähennys on enintään 80 prosenttia.
Lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja automatiikkalaitteiden ja putkiston ikävähennykset ovat 3–9 prosenttia vuodessa. Tähän vähennykseen lasketaan mukaan myös korjauskustannukset, eikä enimmäisvähennystä ole.
Vuotovahingossa käsitellään erikseen rikko- ja vuotovahingot. Vuotuinen ikävähennys koskee rikkoutuneen laitteen tai putken uusimista tai korjaamista.
Yli 20 vuotta vanhojen putkien/vesilaitteiden aiheuttamiin vahinkoihin tehdään myös vuotoikävähennys, joka koskee purku-, kuivaus- ja jälleenrakennustöitä ja tarvikkeita.
Vaurioituneen irtaimiston arvo ja ikävähennys arvioidaan erikseen.
Esimerkiksi ilman valvontaa käyntiin jätetyn pesukoneen vuotaessa voidaan tehdä myös suojeluvähennys, joka on usein 15–20 prosenttia.
Lähde: Lähi-Tapiola
Tulisijojen kuntoon on kotona silti syytä kiinnittää huomiota. Vakuutusyhtiöiden tietojen mukaan ainakin osaa tulisijoista lämmitetään nykyisin sähkön hintapiikkien aikaan kovemmin kuin aiemmin, mikä voi lisätä vahinkojen riskiä.
Määttänen neuvoo etenkin kevythormin omaavia tarkastamaan hormin läpiviennin kunnon, jos se on turvallisesti mahdollisia.
”Läpivienti kannattaa kyllä tarkistaa jo ihan oman turvallisuuden takia, ettei siellä ole mitään tummumisia tai muodonmuutoksia missään”, Määttänen kertoo.
”Hormin asennusvirhe jää kotivakuutuksen korvauksen ulkopuolelle”
”Edelleen löytyy paloja, jotka johtuva siitä, että hormi on alunperin asennettu väärin.”
Yleinen virhe on se, että riittäviä suojaetäisyyksiä palaviin materiaaleihin ei ole jätetty, vaan piipun läpivienti voi mennä esimerkiksi läheltä kattotuoleja. Virheellinen ratkaisu on voinut olla piilossa vuosikausia ennen kohtalokasta vahinkoa.
”Asennusvirhe jää kotivakuutuksen korvauksen ulkopuolelle”, Määttänen kertoo.
”Se on julma tilanne asukkaalle, jos hormia on käytetty jo vaikka viisi tai kymmenen vuotta, eikä asentajan vastuuvakuutus ole vaikkapa konkurssin takia enää käytettävissä.”
Läpiviennin muotoon ja esimerkiksi ympäröivien materiaalien mahdolliseen tummenemiseen kannattaa kiinnittää huomiota, vaikka varoetäisyydet olisivatkin kunnossa.
Hormin oma villoitus voi ajan kuluessa painua ja kovassa rasituksessa lasittua tai sintraantua, eli käytännössä muutta olomuotoaan niin, että se ei eristä lämpöä enää kuten ennen.
”Yli 50-vuotiaat muuratut hormit kannattaisi katsoa kunnolla läpi, että onko sinne tullut halkeamia”
Muuratuissa hormeissa ongelmia on vähemmän, ja ne ovat pitkäikäisempiä. Tietyssä iässä nekin kannattaa vakuuttajan mukaan kuitenkin tarkastaa huolella.
”Näyttäisi olevan niin, että yli 50-vuotiaat muuratut hormit kannattaisi katsoa kunnolla läpi, että onko sinne tullut halkeamia”, Määttänen kertoo.
Juuri puolikas vuosisata vaikuttaa Lähi-Tapiolan palonsyyntutkijoiden mukaan olevan vedenjakaja muurattujen hormien tapaturma-alttiudessa.
”Se on vaan väsymistä. Kyllä kaikki ikääntyy ja on 50 vuotta jo aikuinen ikä muurauksellekin”, Määttänen arvioi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
