Onko hävikki jätettä vai raaka-ainetta? Uudenlaiset ruokainnovaatiot pelastavat kasviksia ja marjoja biojätetuomiolta

Jos omassa jääkaapissa vastaan tulee hieman pehmennyt kasvis, moni keksii käyttää sen vaikka keiton tai kastikkeen raaka-aineena. Miten tämän kotitaloudesta tutun hävikinvähennystavan voisi laajentaa elintarviketeollisuuden mittakaavaan?

Joitain esimerkkejä voi jo bongata kaupan hyllystä. Tässä jutussa esitellään niistä kaksi, eli Hyvis-keitot ja Smuuti-pakasteet.

K-kaupoissa myytävien Hyvis-keittojen tarina sai alkunsa pohdinnoista, miten pikkuvikaiset vihannekset voisi pelastaa biojätteeksi päätymiseltä, kertoo Keskon valmisruoasta vastaava osto- ja myyntipäällikkö Kirsi Romppainen.

Kyseisten keittojen pohjana ovat Keskon keskusvarastolta pelastetut tomaatit ja paprikat. Ne ovat Romppaisen mukaan myynnillisesti isoja tuoteryhmiä, joista ylijäämää syntyy väkisinkin, sillä osa kolhiintuu tai ehtii ylikypsyä matkan aikana ja osa ei täytä kuluttajien vihanneksille asettamia ulkonäköstandardeja. Myymälään tällaisia kasviksia ei kannata viedä, mutta keitoksi ne voi hyvin keitellä.

Paprikat ja tomaatit saattavat olla hieman liian pehmeitä ruokakaupan hyllyyn, mutta keittoon ne sopivat vielä. Kuvassa vihanneksia Keskon varastolla Vantaalla. Kuva: Jarno Mela

Ensimmäinen Hyvis-keitto, eli tomaatti-juustokeitto, näki päivänvalon keväällä 2022. Romppainen arvelee, että matka ideasta valmiiksi tuotteeksi kesti vuoden–pari.

Hävikkivihanneksia hyödyntävä valmiskeitto oli kuluttajien mieleen, ja Romppaisen mukaan kysyntä ylitti alkuun odotukset. Sittemmin kysyntä on vakiintunut.

Hyvis-tuotesarja sai jatkoa keväällä 2023 paprika-linssikeitosta, joka valittiin Suomen vastuullisin tuote 2024 -kilpailun ruoka ja juoma -kategoriassa voittajaksi.

Romppaisen mukaan Hyvis-keitot ovat saaneet myönteistä palautetta palkintoraadin lisäksi kuluttajilta, sillä idea hävikkiaineksia hyödyntävästä valmisruuasta koetaan helpoksi tavaksi osallistua ruokahävikin vähentämistalkoisiin.

Molemmat keitot ovat gluteenittomia ja laktoosittomia ja paprika-linssikeitto lisäksi sydänmerkitty ja vegaaninen, joten ne sopivat monenlaisille kuluttajille.

Hävikkiä hyödyntävät tuotteet antavat kuluttajalle helpon mahdollisuuden osallistua ostopäätöksellä hävikkitalkoisiin, Romppainen kuvailee. Hän näkee tällaisten tuotteiden tulevaisuuden valoisana muun muassa siksi, että ne kiinnittävät kaupan hyllyssä huomion myös silloin, jos kuluttaja ei muuten tule ajatelleeksi ruokahävikkiä.

Vähän yli kolmen vuoden aikana Hyvis-keittojen avulla on saatu pelastettua noin 27 000 kiloa tomaattia ja paprikaa biojätteeseen päätymiseltä, Romppainen kertoo.

Käytännössä hävikkikasviksen tie keitoksi menee seuraavasti: jos soppakelpoisia tomaatteja ja paprikoita havaitaan Keskon keskusvarastolla Vantaan Hakkilassa, ne kerätään erilleen ja kuljetetaan Kuopioon Juustoportin Kasvisgalleriaan jonkin sinne suuntaan matkalla olevan rekan kyydissä.

Keiton luonteeseen kuuluu olennaisesti se, että sitä valmistetaan vain, jos hävikkiraaka-ainetta on saatavilla. Priimakuntoisista vihanneksista Hyvis-keittoja ei keitellä.

”Aina välillä kuluttajat kysyvät, onko tuote poistunut valikoimasta, mutta kyllä sitä taas saa, jos varastolla on syntynyt hävikkiä”, Romppainen kertoo.

Vantaan Hakkilassa sijaitseva Keskon keskusvarasto on valtavien ruokamäärien välipysäkki. Kuva: Jarno Mela

Hävikkiraaka-aineesta syntyvät myös Smuuti-pakasteet Suomen mansikkapääkaupungissa Suonenjoella. Niin herkullisia kuin tuoreet mansikat ovatkin, kaikkia ei millään saada myytyä tuoreena.

Syitä tähän on monia, kuvailee Pakkasmarjan kaupallinen johtaja Netta Tikkanen. Joskus kauppa ei vedä riittävästi, toisinaan marjojen kauppakestävyys ei ole riittävä tai marjat ovat kooltaan tai muodoltaan sopimattomia vähittäismyyntiin.

Mikään näistä syistä ei tee marjasta syömäkelvotonta, Tikkanen korostaa. Tällaiset kannalliset marjat on Pakkasmarjalla aina laitettu pakkaseen ja myyty myöhemmin mehukäyttöön esimerkiksi teollisuuteen.

Pakkasmarjalla päätyy hävikkiin tuoremansikoita, jotka ovat esimerkiksi hieman väärän kokoisia tai muotoisia vähittäismyyntiin. Mansikat ovat kuitenkin täysin syömäkelpoisia, joten ne päätyvät pakkaseen. Kuva: Pentti Vänskä

Pakkasmarjalla oli vuosien varrella useita pohdintoja siitä, miten hävikkimansikoita voisi hyödyntää itse. Ongelmaksi muodostuivat aina mansikoiden kannat.

”Pakastettujen marjojen kannanpoisto on isossa mittakaavassa hankalaa”, Tikkanen kuvailee.

Mansikan kannan poistaminen on kuitenkin vain esteettinen asia, sillä kannat ovat syömäkelpoisia ja niitä voi kotioloissa käyttää vaikka yrttiteen raaka-aineena. Ongelma ratkesi, kun Pakkasmarjalla keksittiin laittaa kokonaiset, kannalliset pakastemansikat jatkojalostukseen.

Tällä tavoin saivat alkunsa Smuuti-tuoteperheen jäätelöt, joita on voinut napata mukaan kaupan pakastealtaasta muutaman vuoden ajan. Vuonna 2025 tuoteperhe laajeni Smuuti-välipalapakasteisiin, jotka saivat samana vuonna Vuoden suomalainen elintarvikeinnovaatio -palkinnon.

”Välipalojen myyminen pakasteina ja hävikkinäkökulma olivat molemmat uusia juttuja”, Tikkanen kuvailee.

Vitaliia Pondo ja Viktoriia Chudinova pakkavat Smuuti-välipaloja Pakkasmarjan tiloissa Suonenjoella. Kuva: Pentti Vänskä

Sekä Smuuti-jäätelöiden että välipalojen pääraaka-aineena ovat nimenomaan tuoreena pakastetut marjat, mikä säilyttää marjojen maun ja muut ominaisuudet.

Suomalaisen mansikan raaka-ainehinta on ulkomaista korkeampi, minkä vuoksi sen vieminen voi olla haastavaa. Tikkanen kuvailee, että tämän vuoksi Suomesta kannattaa mieluummin viedä pitkälle jalostettuja marjatuotteita kuin marjaa. Pakkasmarjalla onkin mietitty Smuuteille jo vientimahdollisuuksia.

”Suomalaistuotteiden etuina pidetään ainakin innovatiivisuutta ja tuoteturvallisuutta”, Tikkanen kuvailee.