
Kun Kasnäsistä lähtenyt yhteysalus kiinnittyy tunnin matkan jälkeen Örön liikennöintilaituriin, alkaa kuhina.
Matkailijat poistuvat tahoilleen – päiväkävijät patikoimaan luontopoluille, tutustumaan sotilassaaren historiaan tai ihan vain oleilemaan. Joukossa on yhä enemmän myös yöpyjiä, ja majoitusmahdollisuuksia on useita telttamajoituksesta hotellihuoneisiin. Saari houkuttelee myös kansainvälisiä risteilyvieraita.
Oman yhdyskuntansa muodostavat 80-paikkaisen vierasvenesataman kelluvat kodit. Purje- ja moottoriveneilijät ovat ottaneet Örön omakseen. Siitä tuorein todistus on Vuoden vierasvenesatama 2026 -tunnustus. Veneilijöiden äänestyksen tulos ilahduttaa erityisesti satamapäällikkö Janne Tirkkosta.
”Veneilijöiden kasvava määrä ilahduttaa. Heinäkuussa hyvän sään aikana tulijoita riittää. Työni on välillä melkoista tetristä, jotta erikokoisille ja -tyyppisille aluksille saadaan mahdollisimman sopivat paikat. Tiimimme tekee kaikkensa, jotta kaikille halukkaille löytyy sijaa. Tämän kesä ennätys on 98 venettä yhden päivän aikana.”
Sataman lisäksi Tirkkosen vastuualueisiin kuuluvat kahden ravintolan keittiöt sekä saaren logistiikka ja huolto.
”Vaimoni Ninan kanssa teemme yhdessä kaikki strategiset päätökset. Hän vastaa hallinnollisista asioista, markkinoinnista ja viestinnästä, majoitus- ja asiakaspalvelusta sekä puhtaanapidosta.”
Helsinkiläisen pariskunnan saaristoyrittäjyys alkoi vuonna 2013 Nötöstä, ja parin vuoden päästä he ottivat haltuun Bodön vierasvenesataman muine matkailupalveluineen. Örön toimintaa he ovat pyörittäneet vuodesta 2020 ja asuvat saarella vakituisesti.
”Nyt ympyrä on tavallaan sulkeutunut, sillä olen viettänyt lapsuudenkesiä Helsingin Isosaaressa, mikä sekin oli linnakesaari ja suljettu sotilasalue.”
Tirkkosen isä toimi aikanaan armeijan venekuskina, ja perheessä on aina ollut vene. Ei ihme, että veneilystä on tullut Tirkkoselle rakkain harrastus.
”Nuorena purjehdusreissuilla harmittelin, kun saaristosta ei mistään saanut hampurilaisia. Haaveilin, että joskus ostan vesibussin ja kierrän satamissa myymässä burgereita. Sekin unelma on nyt jalostuneena toteutunut.”
Janne Tirkkonen aloittaa työpäivänsä kotona. Ensimmäiseksi hän tarkistaa kalenterimerkinnät ja hoitaa juoksevat asiat rauhassa.
”Sitten siirryn myrskyn silmään. Kun tulen varsinaiselle työmaalle, hihoista ja lahkeista revitään joka suuntaan”, Tirkkonen sanoo pilke silmäkulmassa.
Ravintola 12 sijaitsee entisessä varuskunnan ruokalassa. Keittiössä valmistellaan aamupalabuffettia, kun Tirkkonen pitää palaveria vuoropäällikön kanssa. Siinä käydään läpi niin henkilöstö-, varaus- kuin raaka-ainetilanteet. Tukkutoimitukset tulevat saarelle kerran viikossa, joten ennakoinnin ja suunnittelutyön merkitys korostuu.
”Varmistan, että henkilökunnalla on edellytykset sujuvaan työskentelyyn, ja pystymme palvelemaan monenlaisia nälkäisiä asiakkaita mahdollisimman hyvin.”
Ammattikokkina Tirkkonen häärii itsekin keittiössä pari kertaa viikossa, toimii brunssilla munakaskokkina ja rantabistron grillimestarina. Hän organisoi ja tekee myös catering-keikkoja lähisaariin.

Tirkkosen usein hektinen työpäivä rakentuu nopeista pätkistä sen mukaan, missä häntä tarvitaan. Yleensä kyse on ongelmista, joiden ratkomiseen isännän neuvokkuutta kysytään.
”Jos jätehuolto pettää tai saaren omaan vesilaitokseen tulee vikaa, kaikki toiminta halvaantuu.”
Yksin hänen ei tarvitse huhkia. Saaren viiden vakiasukkaan lisäksi töitä paiskivat lähes 50 kesätyöntekijää – monet tuttuja nuoria aiemmilta kesiltä. Työtehtäviin perehdyttäminen on tärkeää, jotta koko Team Örö pyörii yhteisillä periaatteilla ja palveluosaamisella.
”Toimin työntekijöiden selkänojana, johon he voivat tarvittaessa tukeutua.”
”Lisätyön sijaan koen venetaksihommat henkireikänä.”
Sivutoimenaan Tirkkonen ajaa venetaksia. Keikat suuntautuvat usein mantereelle, lintubongauspaikoille tai horisontissa kohoavalle Bengtskärin majakalle.
”Lisätyön sijaan koen venetaksihommat henkireikänä. Olen onnellinen, kun saan lähteä merelle. Hyvällä säällä saatan asiakkaiden paluukyyditystä odotellessani hyppiä veneen katolta mereen tai putsailla veneen pohjaa.”

Örön kasarmialueet, linnoituksen rauniot ja tykit kertovat yhä saaren menneisyydestä suljettuna sotilasalueena.
Kun loppuvuonna 2014 Puolustusvoimat luopui saaresta, se liitettiin osaksi Saaristomeren kansallispuistoa. Örö kuuluu Etelä-Suomen merkittävimpiin uhanalaisten lajien ja luontotyyppien keskittymiin.
”Hoidamme ketoja ja niittyjä Metsähallituksen ohjeiden ja oppien mukaisesti luonnonsuojelunäkökulmasta. Lanaan teitä, kuorin maata ja karsin sammalikkoja. Paahdenummen uhkana on umpeenkasvu. Kun ryhmät kaipaavat ohjelmaa, viemme heidät sinne raivaushommiin. Olen myös lehmäkuiskaaja”, Tirkkonen sanoo ja virnistää.
Saaren nelijalkaiset kesäasukkaat, kahdeksan lehmää, syövät varjostavaa kasvillisuutta ja rikkovat sorkillaan maan pintaa, mikä edistää uhanalaisen lajiston menestymistä. Tirkkonen toimii eläinten sijaisisäntänä ja varmistaa päivittäin, että niillä on kaikki kunnossa.

Luonnon monimuotoisuutta uhkaavat myös peurat. Niiden kantaa karsitaan syksyisin.
”Olen mukana jahdissa ja peuranlihan käsittelyssä. Siitä syntyy ravintolan listalle vaikkapa wallenberginpihvejä tai saaren sienillä rikastettuja pataruokia.”
Örö tekee yhteistyötä useiden Itämeren suojeluorganisaatioiden kanssa ja kehittää toimintaansa uudistavan eli regeneratiivisen matkailun periaatteiden mukaisesti. Sen tavoitteena ei ole vain vähentää haittaa, vaan parantaa ympäristön tilaa.
”On selvää, että tämän mittakaavan ympärivuotinen toiminta kuormittaa Saaristomerta. Käyhän 220 hehtaarin kokoisella saarella vuosittain lähes 30 000 vierailijaa. Pyrimme olemaan vastuullisia kaikessa toiminnassamme esimerkiksi kierrättämällä sekä hallitsemalla ruokahävikkiä ja polttoaineiden kulutusta mutta myös opastamalla asiakkaita toimimaan vastuullisesti.”
Työ on saanut myös kansainvälistä tunnustusta. Euroopan matkailukomissio (ETC) on valinnut Örön yhdeksi Euroopan 35 regeneratiivisen matkailun esimerkkikohteeksi, ja saari on myös ehdolla Finnish Travel Galassa Vuoden vastuullisin toimija -kategoriassa.
”On ilo huomata, että tällainen pieni saaristokohde voi tehdä asioita valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävällä tavalla”, Tirkkonen kiteyttää.

Syntynyt vuonna 1971.
Asunut aikuisikään saakka Helsingin Suomenlinnassa.
Opiskeli kokiksi ravintolakoulu Perhossa. Työskennellyt esimiesasemassa Metoksella ja Atrialla ja opiskellut työn ohessa johtamisen erikoisammattitutkinnon.
Uusperheeseen kuuluu vaimo Nina, kolme kolmikymppistä tytärtä ja 22-vuotias poika.
Harrastaa saaristoelämää, veneilyä, liikuntaa ja matkustelua. Ihmettelee jäiden mukanaan tuomien vasemman jalan crocsien määrää.