• MT 100 vuotta sitten: Porsliinin kääreet sairastuttivat ensin lehmät, sitten teurastajan

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 26.9.1925 myös liudasta hylättyjä paikallisteiden korjausanomuksia.
    Vuonna 1925 Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti pernaruton sairastuttamista lehmistä, jotka sairastuttivat myös teurastajan. Kuva ei liity juttuun, sillä se on vuodelta 2021.
    Vuonna 1925 Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti pernaruton sairastuttamista lehmistä, jotka sairastuttivat myös teurastajan. Kuva ei liity juttuun, sillä se on vuodelta 2021. Kuva: Sanne Katainen
    Koti|Historia ja perinne
    28.9.202517:30
    Tuovi Mäkipere

    Pernaruttotapaus Kaavilla. Kaksi lehmää ja niiden teurastaja sairastunut.

    Joku aika takaperin sairastui Kaavilla erään kauppiaan kaksi lehmää, jotka eläinlääkäri määräsi heti teurastettavaksi, todettuaan niiden sairastavan pernaruttoa. Niiden teurastaja sairastui vähän tämän jälkeen tähän tarttuvaan tautiin, vietiin Kuopion lääninsairaalaan ja on nyt toipumaan päin.

    Taudinitiöt ovat todennäköisesti joutuneet lehmiin kiinalaisen porsliinin pakkauksessa käytettyjen sanomalehtien ja lastuvillan välityksellä, jota lehmien omistaja oli muun kuivikkeen ohessa vienyt makasiinistaan navettaan.

    Lisää aiheesta
    • Maaseudun Tulevaisuus uutisoi joulukuun alussa 1924 pernaruttohavainnoista.

      Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Varsinaissuomalaisia eläimiä vaivaa pernarutto

    Hylättyjä maantieanomuksia.

    Kulkulaitosministeriö on hylännyt anomukset apurahain saamisesta paikallisteitten kuntoonpanoa ja rakentamista varten Perhon pitäjän Möttösen kylästä Karstulan pitäjässä olevaan Oikarin taloon, Kiihtelysvaaran Paloin kylään, Paltamon Härmänmäkeen, Kajaanin pitäjän Vuottolahteen, Ristijärven pitäjän Peuravaaraan, Jormuanlahden pohjoispuolitse Hietalahteen Kajaanin pitäjässä, Tyrnävän pitäjän Ylipäähän, Seppälästä Synsiälään Kangasniemellä, Paltamon Savirantaan ja Lautiosaaresta Puukkokumpuun Kemin pitäjässä sekä Kittilän—lnarin välisen talvi- ja kesäpolkutien korjaamista varten.

    Kuva: Kansallisarkisto

    Suunnattomia lokkiparvia Helsingin lähellä.

    Viime aikoina on havaittu suunnattomien lokkiparvien liikkuvan Kruununvuorenselän tienoilla, josta aamusin lentävät Vanhankaupungin lahdelle päin, palatakseen jälleen iltapäivällä Kruununvuoren selälle.

    Parvissa on luettu jopa 400–500 lintua, ovatpa jotkut henkilöt väittäneet niitä nähneensä 700:aan asti. Olisi mieltäkiinnittävää tietää, onko nähty näiden suunnattomien lokkiparvien lentävän myöskin sisämaahan, mahdollisesti Vantaan jokea pitkin, ja onko niitä nähty sisämaassa vainioilla. [...]

    Lisää aiheesta
    • Pyhtään Lintuhoitolan vakiasukkaita ovat ahtaissa paikoissa pesivien lintujen, kuten tiaisten, poikaset, joita ei pesästä putoamisen jälkeen saa enää takaisin pesään. Kuvan talitiaisten ruokalistaan kuuluu naudanjauhelihaa, hyönteispateeta, kananmunaa ja toukkia.

      Luonto | Lokki yrittää tappaa poikasensa, lintuhoitajalle soitettiin hädissään — tästä oli kyse

    Mansikka kukkii

    parhaillaan Heinolassa erään talon puutarhassa.

    Lisää aiheesta
    • Dinosaurusten perillisiä. Kuvassa räkättirastaan poikasia.

      Eläimet ja kasvit | Dinosaurusten perillisiin voi törmätä vaikka omalla takapihallaan — nämä piirteet yhdistävät lintuja ja hirmuliskoja

      Tilaajalle
    • Venäjälle vievien väylien liikennemäärät ovat romahtaneet itärajalla. Maanteiden korjaukset asetetaan tärkeysjärjestykseen muun muassa liikennemäärien mukaan. LEHTIKUVA / Markku Ulander.

      Liikenne | Itärajan teitä ei pidetä kunnossa entiseen malliin – ”Maanteiden tilanne on talvi talvelta hankalampi”

    • Suomi on todennäköisesti asutettu kahdessa aallossa, oikeusgenetiikan tutkija Jukka Palo kertoo.

      Historia ja perinne | Yleinen ”tieto” ei pidä paikkaansa: Suomen itään ja länteen jakava linja on tuhansia vuosia Pähkinänsaaren rauhaa vanhempi

    • Pääministeri Petteri Orpolle Suomen surkeimmaksi valittu kylätie on tuttu reitti.

      Liikenne | Arvaa, ketkä asuvat Suomen surkeimman kylätien varrella? Pääministeri kävi tarkistamassa tilanteen viikonloppuna

    Artikkelin aiheet
    pernarutto
    Maaseudun Tulevaisuus
    Kaavi
    lokit
    suomen historia
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 6

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 7

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää