• MT 100 vuotta sitten: Varsinaissuomalaisia eläimiä vaivaa pernarutto

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 6.12.1924 myös rahamäärästä, jonka kuolajärveläiset olivat menettäneet karhuille eläinten muodossa.
    Maaseudun Tulevaisuus uutisoi joulukuun alussa 1924 pernaruttohavainnoista.
    Maaseudun Tulevaisuus uutisoi joulukuun alussa 1924 pernaruttohavainnoista. Kuva: Kansallisarkisto
    Lukemisto|Historia ja perinne
    7.12.202413:00
    Tuovi Mäkipere

    Pernaruttoa eläimissä Vakka-Suomessa. Ainakin Vehmaalla todettu taudintapauksia.

    Uudenkaupungin eläinlääkäri on ilmoittanut T.S:lle [Turun Sanomille] että Vakka-Suomessa esiintyy eläinten keskuudessa nykyisin pernaruttoa. Taudintapauksia ei eläinlääkärille ole toistaiseksi ilmoitettu vielä useita, mutta arvellaan, että sitä on liikkeellä monessa eri pitäjässä.

    M.m. on tautia ilmennyt Vehmaalla Vinkkilän Hakunilla sekä eräässä toisessakin paikassa. Piirieläinlääkäri on ryhtynyt asian vaatimiin varovaisuustoimenpiteisiin.

    Lisää aiheesta

    • Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Virolla käytössä ankarat keinot eläintautien vastustamiseksi

    Neljän hevosen vedettävä lautasäes etsi uutta omistajaa.
    Neljän hevosen vedettävä lautasäes etsi uutta omistajaa. Kuva: Kansallisarkisto

    Karhujen aiheuttamat vahingot Kuolajärvellä.

    Kuolajärven kunnallislautakunta on hankkinut tarkat tiedot v. 1922–1924 karhujen kuntalaisille tekemistä vahingoista. Sen mukaan ovat karhut mainittuina kesinä kuolajärveläisiltä tappaneet 5 hevosta, 44 lehmää, 5 sonnia, 1 hiehon ja 345 lammasta, joiden yhteenlaskettu raha-arvo paikkakunnalla käypäin hintain mukaan on 152,940 markkaa [61 000 euroa].

    Kuolajärveläisillä lienee aikomus kääntyä valtioneuvoston puoleen anomuksella, että heidän kärsimänsä vahinko korvattaisiin yleisistä varoista.

    Lisää aiheesta
    • Ongelmien ratkomisessa päästään poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäen mukaan pitkälle sillä, että valtionhallinto toimii uskottavasti ja miettii ratkaisut sen mukaan, mikä alueen asukkaille on paras vaihtoehto.

      Erä | Sudet ovat raadelleet kotieläimiä eri puolilla Suomea – poliisiylijohtaja kertoo, miten ongelmia saadaan ratkottua ja kenellä on isoin vastuu

      Tilaajalle
    Hankkija myi Abus-apilanhankaajan uusinta mallia.
    Hankkija myi Abus-apilanhankaajan uusinta mallia. Kuva: Kansallisarkisto

    Hinnat nousevat.

    Karkeat vehnäjauhot ovat nousseet 10 p [4 senttiä] kilolta, rusinat 50 p. mannaryynit 10 p. kidesokeri 10 p., kauraryynit 5–10 p. kilolta. Myös saippuan ja sillien hinta on hieman noussut.

    Lisää aiheesta
    • Muutaman hevosen osastoihin jaetuilla talleilla hevosten tarttuvien tautien leviämisen pysäyttäminen on helpompaa. Kuvituskuva KR-talleilta Pälkäneeltä.

      Hevosen terveys | Hevostallien tautisuojauksessa on menty kevyellä otteella – asiantuntija suosittelee tallinomistajia laatimaan käytännöt tarttuvien tautien ehkäisemiseksi

      Tilaajalle
    • Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah seurasi poroerottelua Oivangin paliskunnan alueella tällä viikolla. Pedot ovat käyneet usein porojen kimppuun.

      Erä | Näin ministeri Essayah kommentoi petovahinkojen korvausrahojen lisätarvetta – EU:llakin määräysvaltaa

      Tilaajalle
    • Daniel Björkenheim on kuudennen sukupolven edustaja Orisbergin aateliskartanossa. Hän asuu päärakennusta hiljattain avioituneen vaimonsa kanssa. Pihapiiri rakennuksineen on perheen yksityisessä käytössä.

      Erä | Näin Kekkonen metsästi pyitä ‒ illalla pidettiin peijaiset

      Tilaajalle
  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 3

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 4

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 5

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 6

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 7

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää