Tiesitkö? Henkilötunnusta pystyy muuttamaan tietyissä tilanteissa

Eräs 11 merkin pituinen tunnus tulee suomalaiselle elämän aikana hyvin tutuksi. Kyse on tietenkin henkilötunnuksesta.

Monella meistä on kokonimikaima, mutta kahdella henkilöllä ei voi olla samaa henkilötunnusta käytössä samaan aikaan. Tunnus siis vähentää virheiden mahdollisuuksia rekistereissä. Se otettiin Suomessa käyttöön 1960-luvulla.

Henkilötunnus on pysyvä ja annetaan kaikille Suomessa väestötietojärjestelmään rekisteröidyille henkilöille. Tunnusta tarvitaan useissa virallisissa yhteyksissä, kuten eläkkeiden ja etuuksien hakemisessa sekä palkkojen maksamisessa.

Henkilötunnuksen saa automaattisesti Suomessa syntynyt lapsi, kun sairaala ilmoittaa syntymätiedot väestötietojärjestelmään. Ulkomailla syntyvät Suomen kansalaiset saavat tunnuksen pyydettäessä. Adoptoitavat lapset ja maahanmuuttajat saavat henkilötunnuksen, kun heidän tietonsa rekisteröidään Suomeen tulohetkellä.

Henkilötunnus on tarkoitettu pysyväksi, ja sen voi muuttaa vain erityistapauksissa, kuten virheellisen syntymäajan tai sukupuolen vuoksi, tai jos henkilö on uhattuna ja tarvitsee suojaa.

Tunnus sisältää syntymäajan ja väestötietojärjestelmään merkityn sukupuolen, mutta ei muita henkilötietoja, kuten kansalaisuutta tai kotikuntaa. Henkilötunnuksen kuusi ensimmäistä numeroa osoittavat syntymäpäivän, seuraava merkki syntymävuosisadan ja kolme seuraavaa numeroa erottavat toisistaan henkilöt, joilla on sama syntymäpäivä. Numero on miehillä pariton ja naisilla parillinen.

Viimeinen merkki, eli tarkistusmerkki, on numero tai kirjain, joka saadaan tietyn laskukaavan ja taulukon mukaan.