• Mannerheimin synnyinkodissa rikottiin viime vuosikymmenten kävijäennätykset

    Kansallisen kulttuuriomaisuuden arvostus on kuulunut museoiden asiakaspalautteissa pitkin kesää.
    Louhisaaren kartano avattiin yleisölle vuonna 1967.
    Louhisaaren kartano avattiin yleisölle vuonna 1967. Kuva: Saku Suominen / Suomen kansallismuseo
    Koti|Kulttuuri
    3.10.202521:00
    Juho Mäkelä

    Suomen kansallismuseon seitsemässä museossa ja kahdessa linnassa vieraili kesäkuukausina 453 000 kävijää. Kesää voi kokonaisuudessaan luonnehtia onnistuneeksi.

    Louhisaaren kartanolinnassa Askaisissa rikottiin viime vuosikymmenien kävijäennätykset. Touko-elokuun aikana kävijöitä oli noin 21 250, mikä on noin 5 000 enemmän kuin viime vuonna.

    Vastaavia lukuja täytyy hakea kartanolinnan avautumisvuosista. Vuonna 1967 yleisölle avattu kartanolinna tunnetaan etenkin marsalkka Mannerheimin synnyinkotina.

    ”Louhisaaressa, kuten muissakin museoissamme, näkyi tänä kesänä kävijöiden huoli museokohteen tulevaisuudesta ja sen vaikutuksesta alueen kulttuuritarjontaan ja elinvoimaan”, museopalvelujohtaja Tiina Mertanen Suomen kansallismuseosta sanoo tiedotteessa.

    Mertanen kertoo, kuinka kansallisen kulttuuriomaisuutemme arvostus on kuulunut asiakaspalautteissa pitkin kesää.

    Vuonna 1967 yleisölle avattu kartanolinna tunnetaan etenkin marsalkka Mannerheimin synnyinkotina.

    Hvitträskissä Kirkkonummella kävijämäärät pysyivät lähes viime vuoden tasolla. Kolmen kuukauden aikana museokävijöitä saapui noin 13 500, kun viime vuonna heitä oli noin 14  600. Noin viidennes museokävijöistä on ulkomaisia matkailijoita.

    Syyskuun lopussa kesäkautensa päättänyt Hvitträsk avaa ovensa vielä marraskuun lopussa järjestettävien joulumarkkinoiden aikaan.

    Seurasaaren ulkomuseossa oli neljän kuukauden aikana suunnilleen yhtä paljon kävijöitä kuin edellisvuonna, noin 40 000. Syksyn aikana järjestetään vielä kummituskierroksia.

    Tamminiemessä, presidenttien Urho Kekkosen, Risto Rytin ja Carl Gustaf Emil Mannerheimin entisessä kodissa, vieraili touko-elokuussa noin 13 200 ihmistä.

    Hämeen linnan suosio vaikuttaa myös viereisen Vankilan kävijämääriin.

    Juhlavuottaan viettävässä Olavinlinnassa vieraili kesäkuukausien aikana yli 99 000 kävijää. Heistä runsaat 20 prosenttia saapui ulkomailta, kun viime vuonna vastaava luku oli 15,8 prosenttia.

    Myös Hämeen linnassa ulkomaisten kävijöiden osuus kasvoi, mutta kokonaiskävijämäärä 83 400, on hieman edellisvuotta pienempi. Kävijöitä kiinnosti etenkin lapsille avattu oma tila, Hovinarrin tupa.

    Hämeen linnan suosio vaikuttaa myös viereisen Vankilan kävijämääriin. Syyskuun lopussa kautensa päättäneessä Suomen suurimmassa vankilamuseossa kävijöitä oli nyt noin 30 900.

    Suomen merimuseossa Kotkassa kesä oli totutun vilkas. Touko-elokuussa kävijöitä oli yli 73 200, kun viime vuonna heitä oli 71 400. Helmikuussa avautunut Rohkeus, rakkaus, vapaus! Muumiseikkailu toi Suomen merimuseoon runsaasti lapsia.

    Langinkosken keisarillisella kalastusmajalla Kotkassa kesäkausi oli kolme viikkoa aikaisempaa lyhyempi. Kesä-heinäkuussa kävijöitä oli enemmän kuin vuotta aiemmin.

    Lisää aiheesta
    • Museot ovat vetäneet hyvin väkeä, mutta niiden taloudessa on haasteita. Kuva Sarka-museon Ennen koneita -näyttelystä.

      Kulttuuri | Museoiden kävijämäärät ovat kasvussa, mutta säästöleikkurin pelätään iskevän

    • ”Esimerkiksi kesälomareissua kannattaa syventää vierailemalla paikallisissa museoissa”, Timo Kukko sanoo ja muistuttaa, että mielenkiintoisia paikkoja on myös valtaväylien ulkopuolella.

      Metsästys | Suomen Metsästysmuseon johtaja Timo Kukko ajattelee, että törmäyksistä syntyy hyviä ajatuksia: ”Metsästyksen vastustajat ovat museon näkökulmasta parhaita asiak­kaita”

      Tilaajalle
    • Kotiseutuliiton Pohjanmaan maakuntapalkinto menee Laihian kotiseutu- ja museoyhdistykselle. Kunnallisneuvos Sauli Tuomela oli mukana kunnostamassa museopihan tuulimyllyä elokuussa 2024.

      Kulttuuri | Eukkojen polku ja paljon muuta – maakuntien kotiseututeot saavat ansaitsemansa palkinnot

    • Höyryvetureita tuodaan toisinaan myös ihmisten ihaltavaksi, kuten tässä viime tammikuun pakkasilla Helsingin rautatieasemalla.

      Koneet ja kulkuneuvot | Moni tahtoisi kurkistaa vanhoihin höyryvetureihin ja vaunuihin, mutta tämän vuoksi se ei ole mahdollista – nyt harvinainen tilaisuus järjestyy

    • Fiskarsin ruukkimiljöö on eräs Suomen tunnetuimmista.

      Historia ja perinne | Suomen ruukit kiinnostavat kesämatkailijaa - Monessako listan kohteessa olet käynyt?

    Artikkelin aiheet
    Louhisaaren kartanolinna
    Mannerheim
    Suomen kansallismuseo
    museokävijät
    kulttuuriperintö
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 2

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 7

      Eläimet ja kasvit | Video: Eeva-vasikka lähti kaupungille ja meni Hankkijan liukuovista sisään kuin olisi käyttänyt niitä aina

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Krista taittaa Koneklassikot-kirjan toisen osan yhdessä Koneviestin AD:n Elina Varpuluoman kanssa.

    Koneviesti | Krista Kahilainen jatkaa Koneviestin kesätaittajana

  • Ensimmäinen työkeikka vei kesätoimittajan pienkuormaintesteihin Haapajärvelle ja Nivalaan.

    Koneviesti | Koneviestin toimitukseen kesävahvistusta