Muutamassa vuosikymmenessä maailmassa ehtii tapahtua monenlaista. Niin ehtii myös kotitalousluokassa.
Kun Minna Löytty-Rissanen aloitteli uraansa kotitalousopettajana viime vuosituhannen lopulla, hän saattoi pelkästään sanoa oppilaille, että lisäkkeeksi tehdään porkkanaraastetta. Kaikki tiesivät, mistä ja miten kyseinen raaste syntyy.
Vuosituhannen alussa oppilaat alkoivat tarvita porkkanaraasteen ohjeet kirjallisessa muodossa.
2010-luvulla opettajan piti näyttää luokan edessä, miten porkkanat pestään, kuoritaan ja raastetaan.
Viimeisinä vuosinaan kotitalousluokassa Löytty-Rissasen piti näyttää osalle oppilaista kirjaimellisesti kädestä pitäen, miten porkkanaa pidetään toisessa kädessä ja kuorimaveistä toisessa kädessä ja millaisella liikeradalla kuori lähtee irti. Kädentaidot ovat nimittäin monella kehnolla tolalla.
”Onkohan seuraava vaihe se, että pitää kertoa, miten porkkanaraaste syödään?” Löytty-Rissanen pohtii.
”Onkohan seuraava vaihe se, että pitää kertoa, miten porkkanaraaste syödään?”
Kotitalousluokasta riittäisi monenlaista muutakin kerrottavaa, mutta kysytään ensin, miten Minna Löytty-Rissanen päätyi kotitalousopettajaksi.
Innostuksen opehommiin hän sai Hattulassa alakoulussaan, jossa kävi Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen harjoittelijoita.
”Harjoittelijat olivat nuoria ja kauniita, joten ajattelin, että opettajaksi minäkin haluan.”
Koska koti ja perhe ovat Minna Löytty-Rissaselle tärkeitä, tie vei hänet Helsingin yliopistoon kotitalousopettajaopintoihin. Hämäläisestä osakunnasta löytyi tuleva puoliso Mikko Rissanen.
Pariskunta ei halunnut jäädä Helsinkiin, vaan he muuttivat työn perässä Pieksämäen kautta Orivedelle.
Minna Löytty-Rissasen ensimmäinen vakituinen oman alan työpaikka oli Oriveden yläkoulussa. Siellä hän huomasi, että kotitalouden oppikirja oli sama kuin, mikä hänellä itsellään oli ollut käytössä.
Ihmetys jäi muhimaan takaraivoon, ja äitiyslomalla ollessaan hän sattui huomaamaan, että Kirjayhtymä, eli nykyinen Sanoma Pro, etsi uusia matematiikan ja kielten osaajia oppikirjailijoiksi. Löytty-Rissanen ei sellainen ollut, mutta nuoruuden itsevarmuudella hän kirjoitti kustantajalle, että häntä harmittaa opettaa kotitaloutta omasta vanhasta oppikirjastaan ja että hän kirjoittaisi mieluusti nykyaikaisemman teoksen.
Kustantaja näytti idealle vihreää valoa, vaikka he eivät olleet ennen julkaisseet kotitalouden oppikirjoja. Löytty-Rissanen kokosi kirjatyöryhmäänsä oman opiskelukaverinsa ja kokeneen kotitalousopettajan, joka myös tutki kotitalousopetusta.
”Saimme aloittaa ne hommat aika kokemattomina, vaikkakin innostuneina”, Löytty-Rissanen muotoilee.
Vuonna 1998 ilmestyi ensimmäinen Kotitaloustaito-niminen oppikirja, ja kirjasarjasta otetaan edelleen uudistettuja painoksia.
”Kotitalous” kuulostaa monen korvassa lähinnä mokkapaloilta ja pullataikinalta, mutta oppiaine venyy vaikka mihin sfääreihin. Minna Löytty-Rissanen kuvailee, että yksilötasolla kotitaloustaidot vahvistavat yhden ihmisen arjen taitoja: kun ruuanlaitto ja tekstiileistä huolehtiminen sujuu, ei ole kaikessa riippuvainen muiden avusta tai palveluiden ostamisesta.
Yhteisön tasolla kotitaloustaidot tarkoittavat, että yksilö pystyy toimimaan koko kotitalouden hyväksi ja huolehtimaan muista. Tähän liittyvät sellaiset metatason taidot, joilla pyöritetään kodin arkea.
Kun tuntee oman taloutensa, ajankäyttönsä ja taitotasonsa, osaa punnita, mitä kannattaa tehdä kokonaan itse, mitä voi hankkia valmiina ja mitä taitoja kannattaisi opetella.
Taitava kotityöntekijä sellainen, joka osaa tehdä kotitöitä samaan aikaan ja limittäin: pyykit voivat pyöriä samalla, kun ruoka valmistuu ja siinä samalla hoidetaan lapset ja lemmikit.
Löytty-Rissanen on erityisen huolissaan tästä kotitalouden samanaikaistaitojen rappeutumisesta.
”Jos ei hallitse monta asiaa yhtä aikaa, arjesta tulee kaoottista. Uskon, että kotitalouksien osaamattomuus kaatuu tulevaisuudessa yhä useammin sosiaalitoimen niskaan.”
Kotitaloustaidoilla on myös yhteiskunnallisia vaikutuksia, Löytty-Rissanen muistuttaa. Hyvinvoivat ja osaavat kotitaloudet säästävät melkoisesti julkisia varoja.
Esimerkiksi siivoaminen saattaa tuntua kurjalta arkivelvoitteelta, vaikka itse asiassa puhtauden ylläpitäminen auttaa pitämään asunnon tai kiinteistön kunnossa ja säilyttämään sen arvon.
Löytty-Rissanen muotoilee, että kuluttaminen on aina globaalia vaikuttamista ja kotitalouden jokainen ostos on äänestyspäätös.
”Jos jugurttihyllyllä riittävän moni valitsee kotimaista jugurttia, eikä tuontitavaraa, kotimaista on hyllyssä myös jatkossa.”
Kotitalous ja liikunta ovat oppiaineista sellaisia, joiden syvää ydintä ovat tunne- ja vuorovaikutustaidot, Minna Löytty-Rissanen kuvailee. Kotitaloudessa tämä tarkoittaa, että kaikkea opiskellaan yhdessä, eikä tehdä erikseen erillisiä ryhmätöitä.
Löytty-Rissanen kuvailee, että kotitaloustunnilla on helppoa oppia auttamaan ja pyytämään apua. Samalla jaetaan kotitöitä tasapuolisesti, iloitaan yhteisistä onnistumisista ja kannustetaan, vaikka välillä epäonnistutaan. Lisäksi puhutaan kotiin ja perheeseen liittyvistä aiheista, jaetaan mielipiteitä ja sanoitetaan kokemuksiin liittyviä tunteita.
”Eivätkö nämä ole oleellisia yhteistyötaitoja sekä kotona että työelämässä myös tulevaisuudessa?
”Uskon, että kotitalouksien osaamattomuus kaatuu tulevaisuudessa yhä useammin sosiaalitoimen niskaan.”
Viime vuosina Minna Löytty-Rissasta on nähty aiempaa harvemmin kotitalousluokassa, sillä hän työskentelee opinto-ohjaajana. 2020-luvun alkuvuodet kuluivat Tampereen Hervannassa Ahvenisjärven koulussa, ja nyttemmin hän vaikuttaa Vuoreksen koulun opinto-ohjaajana.
Jos hän voisi lähettää suomalaiselle työelämälle terveisiä, ne voisivat olla tällaiset: annetaan kaikille nuorille taustasta riippumatta mahdollisuus tutustua suomalaiseen työelämään.
”Erityisesti maahanmuuttajanuorten on tärkeää päästä osaksi suomalaista yhteiskuntaa, ja se tapahtuu helpoimmin koulun ja työelämän kautta. Ei ole yksilön eikä yhteiskunnan etu, jos nuori kokee olevansa ulkopuolinen.”
Tiiviiden työpäiviensä vastapainoksi Minna Löytty-Rissanen kaipaa päivittäin raitista ilmaa. Happiannoksensa hän nauttii päivästä ja säästä riippuen eri tavalla liikkuen.
Vasta viime vuosina Löytty-Rissanen on huomannut, että hänessä on aimo annos luontoihmistä.
”Maalaismaisema on minulle mielenterveyden lähde.”
Syntynyt 1969 Hämeenlinnassa, kasvanut Hattulassa, asuu Orivedellä.
Perheeseen kuuluvat puoliso Mikko ja aikuiset tyttäret Roosa, Essi ja Susanna.
Työskentelee opinto-ohjaajana Vuoreksen koulussa Tampereella. Työskennellyt aiemmin pitkään kotitalouden ja terveystiedon opettajana.
Kirjoittanut kotitalouden ja terveystiedon oppikirjoja, esimerkiksi Kotitaloustaito-sarjan, osana työryhmää. Kokemusta myös koulutusviennistä Kiinaan.
Koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri.
Nauttii ulkoilemisesta erityisesti hiihtäen, kävellen, lenkkeillen, pyöräillen ja metsässä samoillen.
Harrastaa pianonsoittoa ja kuuntelee musiikkia hevistä virsiin.
