
Elämä Venäjällä on hänen mukaansa käynyt hankalaksi, elintaso on laskenut ja elämän laatu on huonontunut, mutta varsinaista huolto-ongelmaa ei ole.
”Vuonna 1917 kumouksen sytykkeenä oli nälkä. Vuonna 1991, kun Neuvostoliitto hajosi, Moskovassa oli leipäjonoja. Nyt ei ole. Sen markkinatalous on Venäjällä saanut aikaan”, René Nyberg jatkaa.
Hän muistuttaa, että Mihail Gorbatshovin johtama Neuvostoliitto oli 1990-luvulle tultaessa konkurssissa. Putinin johtama Venäjä ei ole.
Venäjän ja Putinin kannalta oleellista on Nybergin mielestä se, miten sota etenee.
Venäjälle sota Ukrainassa ei ole puolustussotaa. Kansalta puuttuu motiivi.
”Tämä sota ratkaistaan taistelukentillä”, hän painottaa.
Dramaattinen tappio voi nopeasti muuttaa kaiken ja sodan pitkittyminen taas nakertaa kriisikestävyyttä.
”Toistaiseksi syksyn liikekannallepano on ollut ainoa asia, joka todella kuohutti kanssa. Uudet mahdolliset kierrokset aiheuttavat varmasti vielä enemmän vastarintaa.”
Nyberg alleviivaa sitä, että Venäjälle sota Ukrainassa ei ole puolustussotaa. Kansalta puuttuu motiivi ja siksi isien, poikien ja veljien menettäminen kirvelee erityisen paljon.
Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta on samoilla linjoilla.
”Toinen maailmansota myytiin venäläisille koko valtion selviytymistaisteluna. Nyt tätä on paljon vaikeampi perustella”, Eloranta sanoo.
Nybergin mukaan kaikesta venäläisten resilienssistä huolimatta kaaos on Venäjällä aina mahdollinen, jos tilanne muuttuu ratkaisevasti ja Venäjän asevoimien taistelukyky romahtaa.
”Jo Aleksandr Pushkin kirjoitti Kapteenin tytär -kirjassaan, että venäläinen kapina on mieletön ja armoton”, entinen Moskovan suurlähettiläs siteeraa.
Kirja kertoo valekeisari Pugatsovin ja hänen kasakka-armeijansa kapinasta Katariina Suuren valtakaudella 1700-luvun loppupuolella.