Voiko kylmettyminen aiheuttaa flunssan? Tutkimus paljasti yllättävän asian, joka osaltaan vahvistaa vanhan uskomuksen

Äiti jaksoi muistuttaa, ettei talvella saunan jälkeen saanut mennä ulos kylmään. Ja pipo piti olla tietenkin aina päässä viileillä keleillä, muuten vilustui. Äidillä oli pointti, sillä onhan se fakta, että flunssat ja muut hengitystieinfektiot ovat kylmien kuukausien tauteja niin täällä pohjoisessa kuin muuallakin maailmassa. Miksi näin on, ei ole aivan selvää.

On ajateltu, että kylmällä ihmiset ovat enemmän sisätiloissa lähellä toisiaan, immuunipuolustus on vähän kohmeessa tai virukset pysyvät paremmin hengissä kylmässä ja kuivassa. Tuoretta tietoa tarjoaa tutkimus, jossa nenästä löytynyt uudenlainen mekanismi virusten torjuntaan näytti todellakin toimivan nihkeästi kylmässä.

Hengitystieinfektioita aiheuttavat virukset tarttuvat useimmiten nenän kautta joko pisaroissa hengitysilmassa tai sormin vietyinä. Tässä Bostonissa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin ensin, miten nenän limakalvolla kamppaillaan virusta vastaan.

Soluviljelmissä todettiin nenän solujen erittävän pienen pieniä pallosia viruksen kohdatessaan. Pallot olivat solukalvon ympäröimiä ja sisälsivät viruksille haitallisia aineita. Näitä minimiinoja leviää nenän limassa syvemmälle hengitysteihin suojaamaan limakalvojen soluja viruksilta. Kokeissa ne toimivat hyvin korona- ja rinoviruksia vastaan.

Rinovirukset ovat yleisimpiä flunssan aiheuttajia. Virusten torjunta toimi kahdella tavalla. Minimiinojen pinnalla sojotti samoja vastinkappaleita, joihin virukset solujen pintaankin tarttuvat. Eli miinat harhauttivat viruksia tarttumaan itseensä solujen sijasta, vähän magneettimiinojen tapaan. Niiden sisältö sitten teki viruksista selvää.

Sitten testattiin, onko kylmällä merkitystä tässä kamppailussa. Ensin koehenkilöiden nenästä tehdyt mittaukset paljastivat, että kylmä ilma laski nenän limakalvojen lämpötilaa viisi astetta. Varsinaisessa kokeessa käytettiin leikkauksissa saatuja eläviä nenän limakalvon paloja. Niitä pidettiin joko 37 tai 32 asteen lämmössä ja testattiin minimiinojen tuottoa ja sisältöä. Viiden asteen lämpötilan lasku vähensi kumpaakin merkitsevästi.

Tutkijat rohkenevat julistaa, että flunssien sesonkivaihtelun selitys on nyt löytynyt. Ehkäpä osaksi, totuus lienee monivivahteisempi. Yksi on kuitenkin ilmiselvää. Oli sitten ympäristö tai nenä kuinka kylmä, ilman virusta ei tauti tule.

Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.