• ”Vihreä Nobel” ensi kertaa Suomeen Tero Mustoselle – ”Nuottaukot ja -muorit ovat opastaneet työskentelemään luonnon puolesta”

    Viimeisimmän IPCC-raportin pääkirjoittajana toiminut Tero Mustonen on kirjoittanut myös kolumneja Maaseudun Tulevaisuuteen. Hän puhuu usein alkuperäiskansojen ja luontaisten elinkeinojen puolesta.
    Tero Mustonen kalassa. Talvisin hän nuottaa muikkua Lumimuutos-osuuskunnan riveissä.
    Tero Mustonen kalassa. Talvisin hän nuottaa muikkua Lumimuutos-osuuskunnan riveissä.  Kuva: Goldman-Environmental Prize
    Lukemisto|Ympäristö
    24.4.202315:45
    Katja Lamminen

    Ammattikalastaja, dosentti Tero Mustonen on saanut merkittävän Goldman-ympäristöpalkinnon, jota kutsutaan myös ”vihreäksi Nobeliksi”.

    Yhdysvalloissa vuodesta 1989 myönnetty kunnianosoitus on tarkoitettu ”tavallisille ihmisille, jotka ovat tehneet epätavallisia tekoja planeetan suojelemiseksi”. Palkinto tuli nyt ensimmäistä kertaa Suomeen.

    Goldman-palkinto myönnettiin Mustoselle yhdessä vaimonsa Kaisu Mustosen kanssa perustaman Lumimuutos-osuuskunnan työstä ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi. Lumimuutos-osuuskunta tiedotti asiasta tänään maanantaina.

    Palkintosumma on noin 185 000 euroa ja se menee voittoa tavoittelemattomalle Lumimuutokselle.

    Goldman-raati perustelee valintaansa näin:

    "Hän taistelee ilmastonmuutosta vastaan ruohonjuuritasolla ja on luonut luonnon ennallistamiseen mallin, jota voidaan soveltaa kaikkialla maailmassa. Hänen johdollaan elvytetään maailman tärkeimpiä hiilinieluja vuosikymmenten teollisen käytön jälkeen ratkaisevan tärkeiksi monimuotoisuusalueiksi."

    MT haastatteli Tero Mustosta vuonna 2018. Silloin hän totesi, että "Pariisin sopimukset ja päästökaupat ovat epäkiinnostavia ihmisille, jotka elävät arkeaan." Ratkaisuna on mahdollisimman helpoksi ja kannattavaksi tehtävä ympäristötyö ruohonjuuritasolla, luontaisia elinkeinoja kuunnellen.
    MT haastatteli Tero Mustosta vuonna 2018. Silloin hän totesi, että "Pariisin sopimukset ja päästökaupat ovat epäkiinnostavia ihmisille, jotka elävät arkeaan." Ratkaisuna on mahdollisimman helpoksi ja kannattavaksi tehtävä ympäristötyö ruohonjuuritasolla, luontaisia elinkeinoja kuunnellen.  Kuva: Lari Lievonen

    Mustonen luotsaa Lumimuutoksen Elpyvä maisema -ennallistamisohjelmaa, joka perustettiin 2018. Pääosin säätiörahoitteinen ohjelma vaikuttaa 52 000 hehtaarin alaan soita, vesistöjä, metsiä ja kosteikkoja.

    Suurin yksittäinen kohde on yli 750 hehtaarin kokoinen Muhoksen Kivisuo. Ohjelman suurin kokonaisuus puolestaan on Koitajoen ennallistamisprosessi, jossa vuoteen 2025 mennessä ennallistetaan 1 000 hehtaaria soita, tuetaan kyläkulttuuria Ilomantsissa, uudistetaan vaelluskalojen elinympäristöjä sekä etsitään ratkaisuja uhanalaisen järvilohen tulevaisuuden turvaamiseksi Ala-Koitajoella.

    Ennallistamisohjelmalla on kohteita Inarista Pirkanmaalle, Keski-Suomessa ja Itä-Suomessa, yhteensä yli 70. Erityinen painopiste on ollut saamelaisalueen metsien ja vesistöjen ennallistaminen hyödyntäen alkuperäiskansatietoa.

    Viimeisimmän Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin pääkirjoittajana toiminut Mustonen on myös ammattikalastaja keskittyen muikun talvinuottaukseen.

    ”Kompassina työlleni on ollut kalastuksesta kumpuava tieto. Nuottaukot ja -muorit ovat opastaneet työskentelemään luonnon puolesta. Pyrimme omalta osaltamme huolehtimaan, että myös jatkossa järvilohi, metsäpeura, saamelaismetsät ja suoluonto elpyvät ja voivat hyvin. Palkinto on suurin mahdollinen tunnustus Lumimuutoksen 23 vuotta jatkuneelle työlle, joka yhdistää perinnetietoa ja tiedettä”, Mustonen kommentoi palkintoa tiedotteessa.

    Lisää aiheesta
    • Tero ja Kaisu Mustonen asuvat Selkien kylällä Kontiolahdella. Käyttövesi haetaan kaivosta. Pariskunnan perustaman Lumimuutos-osuuskunnan tavoitteena on ennallistaa kymmeniä tuhansia hehtaareja luontoarvonsa menettäneitä alueita. Toimintaan houkutellaan mukaan paikallisia asukkaita ja elinkeinonharjoittajia.

      Lumimuutos-osuuskunta ennallistaa pilattuja luontokohteita yritysten ja kalastajien varoilla – maanomistajat innolla mukana, eivätkä juuri tukia kysele

    • Kalastajat tarvitsevat nyt suoraa tukea

    • Raportin mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa miljardien ihmisten elämään ympäri maailman, vaikka riskejä on yritetty vähentää. Kuva on Australian Newcastlesta, jossa on maailman vilkkain hiilenvientisatama. LEHTIKUVA / AFP

      Aikaikkuna ilmastonmuutokseen sopeutumiselle on vielä auki, mutta pienenee nopeasti – ilmastonmuutospaneelin uusimman raportin toinen osa julkaistiin

    • Ilmastopaneelissa on todellisuusvaje, kaukana on arkielämä

    • Tero Mustosen Lumimuutos-osuuskunta ylläpitää kosteikoksi ennallistettua turvetuotantoaluetta, joka toimii myös hiilinieluna. Parhaimmillaan kosteikolla vierailee 185 lintulajia. Mustonen kannustaa maanomistajia perustamaan kosteikkoja.

      Ilmastotutkija luottaa maanomistajiin ilmastonmuutoksen ratkaisijoina – keinoja metsänhoidon keventäminen ja soiden ennallistaminen

    Artikkelin aiheet
    Tero Mustonen
    ympäristöpalkinto
    ilmastonmuutos
    luonnon ennallistaminen
    Lumimuutos-osuuskunta
  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

    • 2

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 3

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 4

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 5

      Kulttuuri | Laulajatähti Noora Louhimo kärsi pitkään juurettomuudesta ja rajun koulukiusaamisen arvista: ”Nykyään voin analysoida itseäni paremmin”

    • 6

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 7

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä