• MT 100 vuotta sitten: Katovuosi edellyttää yhteen hiileen puhaltamista – vuoden 1924 kylvösiemen on turvattava yhteistuumin

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 22.9.1923 myös liian helppoa saalista napanneista koirista.
    Kuva: Kansallisarkisto
    Lukemisto|Historia ja perinne
    24.9.202321:00
    Tuovi Mäkipere

    Ensi kevään kylvösiemen on turvattava.

    Vakava vetoomus maanviljelijöihin.

    Maamme pohjoisia ja erinäisiä muita osia kohdannut kato asettaa suuria vaatimuksia ja velvoituksia niille maanviljelijöille, joiden kevätviljat ovat hallalta säilyneet. […] Kylvösiemenkysymyksen järjestämisessäkin voivat valtio ja erilaiset yhtymät huomattavasti vaikuttaa. Mutta ehtona tämän siemenkysymyksen parhaalla mahdollisella tavalla järjestämiseen on kuitenkin se, että se osa maanviljelijäväestöstä, joka saa kylvökelpoista kevätviljojen siementä, jo syksystä lähtien pyrkii asiassa niin toimimaan, että katoalueen viljelijäin pellot eivät ensi keväänä jää kotimaista siementä vaille. […]

    Tällöin on meneteltävä niin, että kylvökelpoista kevätviljaa ei syödä, eikä eläimille syötetä, -vaan varataan oman tarpeen ylijäämä muita viljelijöitä varten. Siihen kuuluu että viljan korjuu, kuivaus ja säilytys suoritetaan kaikella huolella ja tarkkuudella, jotta varastoitu siemenvilja ei säilytettäessä pilaannu, mikä sadekesän jälkeen helposti tapahtuu.

    […] On toivottava, että maanviljelijät, heidän järjestönsä ja osuuskuntansa ajoissa huomaavat, miten yleisetu vaatii menettelemään. […] On tärkeätä, että tämä käsitys tulee yleiseksi Suomen maanviljelijäin keskuudessa. Yleinen etu sitä vaatii.

    ”Satoisa” metsästysmatka

    sattui hiljattain Pulkkilassa muutamille Piippolan ja Pulkkilan metsästäjille. Koirat kohtasivat jäniksen ja alkoivat sitä ajaa. Mutta jänis osuikin Niemen talon lammaslaumaan jolloin koirat luulivat lampaita jäniksiksi, ajaen koko laumaa ja ottaen kiinni minkä saivat. Miehet paikalle saavuttuaan löysivät lampaista 8 kappaletta henkitoreissaan metsässä makaamassa. Lampaat teurastettiin, kuten metsänriista ainakin, ja suurin koirista sai hengellään sovittaa erehdyksensä.

    Lisää aiheesta
    • Hallan palelluttamia oraita. Kylmän alkukesän koettelema Suomi ajautui vuonna 1867 Länsi-Euroopan viimeiseen rauhanajan nälkäkatastrofiin.

      "Masentuneella mielellä ja alakuloisina katselivat ihmiset viljavainioita..." – Suomi ajautui vakavaan nälkäkatastrofiin 150 vuotta sitten

    • Ilmastonmuutos | Jos kaikki viljelijät suosivat pitkän kasvuajan kasveja, katovuodesta voi tulla pahempi

      Tilaajalle
    • vierasyliö Katovuodet ajoivat uudistuksiin

    • Pelastivatko maanviljely ja raudan valmistus jääkaudelta?

  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 3

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 4

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

    • 5

      Kulttuuri | Laulajatähti Noora Louhimo kärsi pitkään juurettomuudesta ja rajun koulukiusaamisen arvista: ”Nykyään voin analysoida itseäni paremmin”

    • 6

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 7

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää