• Hautausmaat ovat julkisia paikkoja, joissa saa kuvata

    Hautojen kuvaaminen on silti herkkä harrastus. Kunnioittava asenne on tarpeen.
    Tilaajalle
    Sari Vahtera ylläpitää Facebookissa Suomen kirkkoja ja hautausmaita -ryhmää, jossa on jo 12 000 jäsentä.
    Sari Vahtera ylläpitää Facebookissa Suomen kirkkoja ja hautausmaita -ryhmää, jossa on jo 12 000 jäsentä.  Kuva: Tuomo Kesäläinen
    Lukemisto|Historia ja perinne
    23.5.202421:00
    Tuomo Kesäläinen

    Hautojen ja hautamuistomerkkien kuvaaminen vaatii aina tietynlaista herkkyyttä ja tilannetajua, vaikka kuvaaminen onkin sallittua.

    ”Jos haudan äärellä on omaisia, ei luonnollisestikaan silloin mennä kuvaamaan, vaan kunnioitetaan ihmisten omaa tilaa”, Suomen kirkkoja ja hautausmaita -sivuston ylläpitäjä Sari Vahtera muistuttaa.

    ”Omaisten rauhan kunnioittamisen lisäksi pitää muistaa myös kunnioitus hautausmaata kohtaan ja käyttäytyä sen mukaan.”

    Paras aika kuvata hautoja on alkukevät ja loppusyksy, kun kasvillisuus tai lumi ei peitä hautojen tietoja. Jos kuvauksen esteenä on kasvillisuutta, voi niitä siirtää syrjään varovasti.

    Hautojen kuvaamiseen suhtaudutaan vaihtelevasti, mutta Sari Vahtera kertoo, ettei häntä henkilökohtaisesti ole koskaan kielletty kuvaamasta.

    ”Pikemminkin päinvastoin, kuvaaminen on herättänyt kiinnostusta. Tiedän myös tapauksia, joissa kuvaamista on yritetty kieltää jopa hyvin aggressiivisesti. Tällaisessa tapauksessa yksittäisiä kuvia on jätetty pois ja haudan tiedot on lisätty tietokantaan ilman kuvaa.”

    Helsingin hallinto-oikeus on vuonna 2009 tehnyt päätöksen, että julkisilla alueilla sijaitsevat hautausmaat ovat julkisia paikkoja, joita saa kuvata ja kuvat saa julkaista.

    ”Koska ryhmän tarkoitus on tehdä mittava kuvatietokanta hautausmaiden kokonaisuuksista, ei yksittäisiä kuvia poisteta ilman erityisen painavia perusteita”, Vahtera muistuttaa.

    ”Tieto voi olla hyvin arvokasta esimerkiksi sukututkijoille. On myös hyvä muistaa, että rakas läheinen on monien muidenkin ihmisten suku­lainen.”

    Lisää aiheesta
    • Sari Vahtera kuvaamassa Naantalin vanhalla hautausmaalla.

      Historia ja perinne | Melkein miljoona kuvaa, lukemattomia hautausmaita ja muistomerkkejä – vapaaehtoisten urakka on mittaamattoman arvokas

      Tilaajalle
    • Kuoleman kohtaaminen saa ymmärtämään oman elämänsä rajallisuuden. Ja se on pelottavaa.

      Koti | Olen toimittanut pappina noin 500 hautajaiset – arkun äärellä monella läheisellä mieleen nousevat itsekkäät ajatukset

    • Vainaja siirretään omaisten valitsemaan arkkuun ruumishuoneella. Kasvojen päälle nostetaan valkoinen kasvoliina.

      Ihmissuhteet | Tämä kaikki sinulle tapahtuu kuolemasi jälkeen

  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 3

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 4

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 5

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 6

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

    • 7

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää