

”Minä olen teidän matkaoppaanne Simo Frangén. Minä en lähde matkalle maailman ympäri, minä lähden Tampereelle. Moooooi!”
Tämä lausahdus on iskostunut kahden tai jopa kolmen sukupolven hippokampuksiin. Simo Frangénista tuli koko kansan tuntema julkkis, jolta kyseltiin jatkuvasti, onko maisteri Tampereelle menossa.
”Vaikka oltaisiin oltu Tampereella sillä hetkellä”, Frangén naurahtaa työhuoneensa punaisella sohvalla Tampereen Tammelassa.
”Yhtäkkiä, jos meni kapakkaan ja halusi juoda yhden oluen, siitä ei tullut mitään.”
Ohjelman päättymisestä on jo 20 vuotta, mutta tuo lausahdus elää edelleen. Frangén tunnistetaan kyllä kadulla, mutta hän on tyytyväinen, että saa pääosin nauttia oluensa rauhassa.
Joskus loppuillasta kapakassa väkijuomin itsensä rentouttanut kylänmies tai -nainen saattaa tulla jutulle, ottamaan selfietä tai kyselemään miksi ohjelma loppui.
”Työviikkoni olivat 60–90-tuntisia. Se meni nuoruuden innolla, vaikka en edes ollut kauhean nuori silloin.” Simo Frangén
Frangén on tyytyväinen siihen, että töitä ei ole enää samaan tahtiin kuin aiemmin. 1990- ja 2000-luvuilla Frangén teki radioon Alivaltiosihteeri-ohjelmaa.
”Työviikkoni olivat 60–90-tuntisia. Se meni nuoruuden innolla, vaikka en edes ollut kauhean nuori silloin.”
Töiden vähentämiseen liittyi myös henkilökohtainen syy.
”Aloimme 2000-luvun alussa olemaan Rosa Meriläisen kanssa yhdessä. Sittenhän meille syntyi lapsi, Frans Frangén.”
Se rauhoitti. Lasta hoidettiin tasa-arvoisesti. Jääkaapin ovesta löytyi viikko-ohjelma, josta selvisi kumpi hoitaa aamutoimet ja kumpi illan.
Koomikko, palindromitaiteilija, televisio- ja radiojuontaja, muusikko, kirjailija.
Taiteilijanimi maisteri Frangén.
Kotosin Satakunnasta Ulvilasta. Muutti myöhemmin Nakkilaan, josta valmistui ylioppilaaksi.
Tuli tunnetuksi Alivaltiosihteeri-huumoriryhmän jäsenenä.
Julkaissut palindromirunokirjan Milla Paloniemen kanssa, palindromialbumin Dave Lindholmin kanssa sekä kaksi palindromirunokirjaa Pasi Heikuran kanssa.
Frangén harrastaa urheilua, muun muassa tennistä ja pöytätennistä. Wikipedia-artikkeli mainitsee maisterin harrastukseksi myös jatkojen etsimisen kapakoiden sulkemisen jälkeen. Millähän tolalla tämä harrastus nykyisin on?
”Kun olin nuorempi, kapakat eivät olleet neljään asti auki.”
Iän myötä harrastus ei ole yhtä voimissaan kuin ennen, mutta ei Frangén sitä kokonaan hylännyt ole.
”Sitä ei ihan tarkkaan tiedä, kun alkoholia alkaa harrastaa, millaisen käsikirjoituksen se kirjoittaa sinulle. Alkoholi tekee mielenkiintoisia uusia avauksia ja kekseliäitä suuntia, mihin päivä alkaa kulkea.”
Eli periaatteessa, jos eksyy Tampereen Tammelaan baariin, on mahdollista saada maisteri Frangén jatkoilleen.
”Mutta siinä pitää olla jotain kiehtovaa ja kiinnostavaa, hyvä keskustelu meneillään.”
Opiskeluaikoina Tampereella Frangén teki paljon sananmuunnoksia. Ne alkoivat tuntua liian helpoilta.
Palindromit löysivät Frangénin elämään sattuman kautta, kun yliopiston luentosalin lattialta löytyi rutattu paperipallo, jossa luki Atte-kumiorava, varo imuketta!
”Löysimme ystäväni Pasi Heikuran kanssa rutatun paperipallon, ja molemmat meistä innostui tuosta Atte-kumiorava, varo imuketta! -palindromista. Ryhdyimme sitten kumpikin tahoillamme tekemään palindromeja.”
Alivaltiosihteeri-ohjelmassa esitettiin aina kaksi viikon virallista palindromia, jotka viimeistään toivat palindromit tutuksi koko kansalle.
Frangén tekee edelleen lähes päivittäin palindromeja. Esimerkiksi Aamulehden otsikot lähtevät taipumaan Frangénin mielessä takaperin.
”Sitten, kun huomaan, että siitä lähtee joku sana, niin lehden laitaan alan sitä hahmottelemaan.”
”Jotkut valittavat, että palindromi on hölynpölyä. Se ei pidä paikkansa. Ainakin minun kaikissa palindromeissani on aina punainen lanka.” Simo Frangén
Pituus ei kuitenkaan ole tärkeintä palindromissa, vaan miten sitä käyttää, Frangén sanoo.
”Jotkut valittavat, että palindromi on hölynpölyä. Se ei pidä paikkansa. Ainakin minun kaikissa palindromeissani on aina punainen lanka.”
Palindromi voi olla kauniin runollista, kuten Oot hei kaunis, syys sinua kiehtoo tai humorististakin, kuten Alapää jäätyy. Syy, tää jääpala.
Nykyään Frangénille kuuluu hyvää.
”Minulla on niin sanotusti elämä kunnossa. Mukava kämppä hyvällä paikalla hienossa Tampereen Tammelassa”, Frangén tuumii ja vilkaisee ikkunasta ulos vehreään Aaltosenpuistoon.
Edelleen Frangén tekee juontokeikkoja muun muassa yrityksille ja Tampereen kaupungille.
Maisteri Frangénin Sensaatiomainen Niksishow keikkailee satunnaisesti. Mieleen on jäänyt menneeltä kesältä esimerkiksi erittäin raskaan rokin tapahtuma Saarihelvetti Tampereen Viikinsaaressa.
”Siellä on viime vuosina ollut aina joku, joka ei kuulu siihen genreen. Nyt sinne oli tilattu meikäläinen”, Frangén nauraa.
Juuri ennen esitystä alkoi sataa, ja Frangén ajatteli, että mitähän tästä tulee.
”Kun aloin puhumaan, koko homma räjähti melkein käsiin. En meinannut päästä lavalta pois.”
Mustiin pukeutunut hevikansa oli hurmoksessa, ja maisterin piti jäädä vielä lausumaan palindromeja ja ottamaan selfieitä.
”Siitä tuli yllättäen erittäin hyväntuulinen juttu.”
Frangén on saavuttanut paljon. Se on yksi syy, miksi mies on tyytyväinen elämäänsä nyt.
Frangénilla ei koskaan ole ollut viisivuotissuunnitelmaa, jonka mukaan elettäisiin ja tavoiteltaisiin jotain tiettyä asemaa. Elämä on tuonut mukanaan sattumia, jotka ovat johdattaneet hänet ehkä Suomen tunnetuimmaksi maisteriksi.
Hän on edelleen avoin sattumille, paitsi jos kyseessä on tosi-tv-ohjelma.
”En halua olla formaatin kiusattavana jossain viidakossa, missä ei ole edes narikkaa.”
Frangénin tavaramerkiksi on muodostunut pikkutakki ja kravatti.
Aiemmin mainittujen lisäksi Frangénin iloisuuden salaisuus on se, että jos tulee haikeampi olo, kannattaa hymyillä.
”Kun naama hymyilee, muu keho luulee, että on kivaa ja lähtee hommaan mukaan.”