Kipulääkkeiden käyttöön liittyy monta sudenkuoppaa – tiedätkö, mikä on käyttämäsi kipulääkkeen vaikuttava aine?

Talviaikaan apteekin kipulääkehyllyllä käy kuhina, kun osa kärsii flunssasta ja osa jäisellä tiellä kaatumisen aiheuttamasta särystä. Monella suomalaisella on kuitenkin parannettavaa kipulääketietoudessaan, kertoo Yliopisto Apteekin johtava proviisori Mikaela Pammo.

Kivunhoidon pitäisi aina ensisijaisesti olla lääkkeetöntä, jos se suinkaan on mahdollista.

Esimerkiksi erilaisten venähdysten sattuessa kannattaa mieluummin kokeilla ensin tukisidoksen käyttöä, kohoasentoa ja hoidon alkuvaiheessa kylmähoitoa kuin lääkepurkilla käymistä. Erilaisia kylmägeelejäkin on saatavilla lääkkeettöminä vaihtoehtoina.

Jos lääkkeeseen on tarvetta turvautua, sitä olisi syytä käyttää mahdollisimman lyhytaikaisesti ja vain ohjeen mukaisia määriä, Pammo muistuttaa.

”Kivun itsehoitolääkkeillä pitäisi aina olla tilapäistä, sillä jos kipu pitkittyy, sen syytä on tarpeellista selvittää lääkärin kanssa.”

Yksi yleinen kipulääkkeiden liikakäyttöön liittyvä ongelma pohjautuu siihen, että kivuista kärsivä ei välttämättä tiedä käyttämänsä lääkkeen vaikuttavaa ainetta. Esimerkiksi Burana- ja Ibusal-nimellä myytävät tuotteet sisältävät molemmat vaikuttavana aineena ibuprofeenia.

Henkilö saattaa siis tietämättään napsia tupla-annoksen samaa lääkeainetta esimerkiksi siksi, että hänellä on yhtä tuotetta reseptilääkkeenä ja toista ilman reseptiä ostettuna.

Lääkeaineen määrän lisääminen ei kuitenkaan lisää samassa suhteessa hyötyjä, vaan tietyn pisteen jälkeen pelkät haitat lisääntyvät. Tämän vuoksi lääkkeille on määritelty suurimmat sallitut kerta- ja vuorokausiannokset.

Kipulääkkeiden vaikuttavista aineista kannattaa olla perillä siksikin, että kipulääkkeet jakaantuvat kipulääkkeisiin ja tulehduskipulääkkeisiin.

Suomessa yleisimmin käytetty kipulääke on parasetamoli, jota myydään muun muassa kauppanimillä Panadol ja Para-Tabs.

Parasetamoliin liittyy sellainen yleinen väärinkäsitys, että sitä voisi napsia suuriakin määriä huoletta, sillä se on lasten sekä esimerkiksi raskaana olevien ensisijainen kipu- ja kuumelääke.

Pammo muistuttaa, että parasetamolin korkeimman sallitun annoksen kanssa on kuitenkin syytä olla tarkkana, sillä parasetamoli rasittaa maksaa suurina annoksina, eikä sitä sovi käyttää alkoholin kanssa.

Parasetamolia ei pidä ottaa yli suositusannosta, koska yliannostukseen liittyy akuutin maksavaurion vaara. Kuva: Pentti Vänskä

Ilman reseptiä myytäviä tulehduskipulääkkeitä ovat puolestaan ibuprofeeni, ketoprofeeni, naprokseeni ja asetyylisalisyylihappo. Apteekista näitä on saatavilla muun muassa kauppanimillä Burana, Ketorin, Pronaxen ja Aspirin.

Tulehduskipulääkkeet rasittavat ruuansulatuskanavaa, joten niitä ei pidä napsia tarpeettomasti, eikä eri tulehduskipulääkkeitä saa käyttää rinnakkain, Pammo lisää. Tulehduskipulääkkeillä voi myös olla yhteisvaikutuksia esimerkiksi verenpaine- ja verenohennuslääkkeiden kanssa.

Pammo muistuttaa, että apteekeissa lääkkeiden ostaja saa neuvoja, olipa kyseessä ilman reseptiä tai reseptillä ostettava lääke.

”Kysymyksiä saa ja kannattaa esittää.”