Paks Margareetan merenkulkukeskuksen tornista avautuu hulppeat näköalat Tallinnaan. Tornissa voi laulaa karaokena merimieslauluja.
Museokortti innostaa kulttuurimatkalle Viroon – harva on soutanut viikinkivenettä tai hoilannut merimieslauluja karaokessa
Virossa otettiin huhtikuussa käyttöön museokortti, jolla pääsee yli sataan museoon.Tallinna
Viron historiallisessa museossa Tallinnassa järjestetään muun muassa näyttelyitä ja konsertteja. Keskiajalla rakennettuun museoon suuntasi toukokuussa useita kävijöitä. Kuva: Riitta MustonenMoni suomalainen Tallinnan-kävijä tuntee taidemuseo Kumun tai Lennusadaman museon, mutta harvempi on käynyt Paks Margareetan merenkulkukeskuksessa tai Maarjamäen linnassa, saati Vabamussa eli miehitysten ja vapauden museossa.
Kannattaisi käydä, sillä Viron museot ovat jotain muuta kuin pölyttyneitä kokoelmia menneisyydestä. Esimerkiksi Paks Margareetan tornin neljännessä kerroksessa voi pistäytyä laulamassa merimieslauluja karaokena ja Lennusadaman viikinkinäyttelyssä kokeilla, miten raskasta on soutaa viikinkivenettä.
Virossa on 174 museota, mikä on Euroopassa eniten asukasta kohti. Huhtikuussa Viro otti viidentenä maana Euroopassa käyttöön museokortin, jolla pääsee jo noin 120 museoon.
”Mukana on 90 prosenttia nimekkäimmistä museoista”, kertoo Viron museokorttihankkeen projektipäällikkö Kert Kask. Hän uskoo, että museokortti vilkastuttaa museovierailuja, sillä kortin omistaja voi piipahtaa kiinnostavassa museossa montakin kertaa.
”Suomessa museokortin omistajat ovat käyneet museoissa kolme kertaa enemmän kuin muut”, Kask tietää. ”Kortti on hyvä syy löytää museot uudelleen korona-ajan jälkeen.”
Viron museokortissa on perinteisten lisäksi muitakin museoita, kuten varsinkin lapsiperheitä kiinnostava Proto-keksintötehdas tai arkkitehtuuria ja modernia taidetta esittelevä Taidekeskus Kai, joka sijaitsee Noblessnerin vanhassa salaisessa sukellusvenetehtaassa.
Jos Tallinnaan lähtee autolla, kannattaa huristella rannikkoreittiä länteen noin 40 kilometriä Laulasmaalle, missä sijaitsee Arvo Pärdi keskus. Viron kuuluisimman säveltäjän keskelle mäntymetsää avattu keskus on taidonnäyte, missä kohtaavat arkkitehtuuri, musiikki ja luonto.
Viron museokorttihankkeen projektipäällikkö Kert Kask esittelee museokorttia. Hän uskoo museokortin lisäävän museokäyntejä, sillä kortilla voi vierailla kiintoisassa museossa useita kertoja. Kuva: Riitta MustonenArvo ja Nora Pärt ja heidän kaksi poikaansa perustivat keskuksen vuonna 2010 Pärtin musiikin arkisto- ja tutkimuskeskukseksi, ja se avattiin yleisölle Viron 100-vuotisjuhlavuonna 2018.
Rakennus uppoaa keskelle metsää, ja sen pilarit jäljittelevät ympärillä kasvavia männynrunkoja. Talossa ei ole lainkaan teräviä nurkkia, sillä ajatuksena on, että tila soljuu samaan tapaan kuin Pärtin musiikki.
Vaikka kyseessä on säveltäjän luoma keskus, sen avainsana on hiljaisuus, sillä Pärtin mukaan säveltäminen alkaa hiljaisuudesta. Vuonna 1935 syntyneen säveltäjän elämä avautuu, kun istahtaa museossa katsomaan hänestä tehtyä 20-minuuttista videota.
Ensi vuonna kannattaa suunnata matka Tartoon, joka on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2024. Tartossa sijaitsee vuonna 2016 avattu Viron kansallismuseo, Eesti Rahva Muuseum, yksi Viron tunnetuimmista maamerkeistä. Myös sinne pääsee museokortilla.
Viron kuuluisimman säveltäjän Arvo Pärtin mukaan nimetty keskus on taidonnäyte Pärtin musiikista ja sen pilarit mukailevat ympäröivää mäntymetsää. Kuva: Riitta MustonenViron museokortti
Maksaa 59 euroa ja on voimassa vuoden ensimmäisestä museokäynnistä eteenpäin. Vuosikortti maksaa itsensä takaisin 4–6 museokäynnillä.
Museokortti on digitaalinen. Sen voi ostaa suomenkielisestä verkkokaupasta muuseumkaart.ee.
Kortti toimii henkilökohtaisella QR-koodilla, jonka voi tallentaa älypuhelimen lompakkoon, näyttää sähköpostiviestistä tai tulostaa mukaan.
- Osaston luetuimmat
