

Hietamäen tilalla Kauhavan Ylihärmässä on kasvukauden tässä vaiheessa hieman kaksijakoiset tunnelmat syysviljojen kylvöjä ajatellen. Satoisaa ruiskasvustoa päästäneen puimaan jo tämän viikon aikana, mutta aikaisessa ohrassa tilanne on toinen.
”Alkukesän kuivuuden jälkeen tulleissa sateissa ohra alkoi jälkiversoa voimakkaasti ja nyt kasvusto on useassa eri kasvuvaiheessa”, Jarmo Hietamäki sanoo.
Tilan käytännön peltotöistä vastaava poika Jaakko myöntää, että jälkiversonnasta kärsivän kasvuston oikean puintiajankohdan määrittäminen on hankalaa. Jälkiversojen jyvien valmistumista odotellessa voi pääsato kärsiä.
”Sen mukaan puidaan, mitä on eniten. Viimeisten vihreiden jyvien tuleentumista ei parane odottaa, sillä ne viivästyttävät puintia ja lisäävät kuivausaikaa, vaikka ne kuivauksessa pois lentävätkin”, hän sanoo.

”Vähän haasteellinen tämä alkava puintiaika näyttää nyt olevan”, Jarmo jatkaa.
Kun uutta kylvöalaa syysviljojen kylvöön näyttäisi vapautuvan ensin rukiilta, Hietamäet pohtivatkin kylvöjärjestyksen vaihtamista eli rukiin kylvämistä rukiin perään, vaikka niin on tehty harvoin.
”Alun perin suunnitelmana oli kylvää kaikki syysviljat eli ruis, syysvehnä ja ruisvehnä pelkästään ohran jälkeen, mutta jälkiversoneet ohrat eivät nyt ehdi valmistua rukiille ajoissa”, Jarmo sanoo.
Jaakko laskee vielä yhdeksi vaihtoehdoksi syysviljan kylvämisen herneen jälkeen, sillä herne on mainio esikasvi. Paljon on hänen mukaansa kuitenkin kiinni keleistä.
”Vähän haasteellinen tämä alkava puintiaika näyttää nyt olevan.” Jarmo Hietamäki
Varsinaista kiirettä ei syysviljan kylvöillä toki vielä ole, sillä tilalla on tavattu kylvää ruis elokuun 25. päivän tienoilla. Hitaammin valmistuvan ohran jälkeen ehtii samalle lohkolle kylvää vielä hyvin syysvehnää, jossa takarajana on tilalla ollut syyskuun puoliväli vähän säästä riippuen.
Edellisvuonna syysvehnä talvehti ja sato onnistui hyvin, minkä innoittamana Hietamäet lisäsivät alaa. Tammi-helmikuun sateet romahduttivat kuitenkin satotoiveet talvehtimisongelmien vuoksi.
Jarmo kuvailee, kuinka oraiden päällä oli 10 sentin jääkerros ja sen alla saman verran vettä. 40 prosenttia alasta tuhoutui ja sille jouduttiin keväällä täydennyskylvämään kevätvehnä sinne tänne kapeina soiroina.
”Odotamme viimeistenkin kevätvehnien valmistumisen ennen kuin puimme, joten vehnillä ei ole mitään kiirettä eikä niiden jälkeen voi enää kylvää mitään”, Jaakko tuumii.

Tilalla on nyt viljelyssä vehnää, ruista, ohraa, kauraa, rapsia ja hernettä sekä tänä syksynä kokeiltavaa ruisvehnää. Syysviljojen osuus on vajaa viidennes.
”Meitä innostaa syysviljoissa niiden satopotentiaali, varsinkin hybridirukiissa. Myös nykyinen talviaikainen kasvipeitteisyysvaatimus kannustaa niiden viljelyyn”, Jarmo sanoo.
”Suurin miinus on töiden kasaantuminen, kun syksyllä pitää kylvää kesken puintien ja keväällä ruiskuttaa kesken kylvöjen. Ja viljelyriskinsä niissäkin on, kuten syysvehnässä huomasimme”, Jaakko jatkaa.