Osaava, vuosi toisensa jälkeen marjatilalle palaava työntekijä on tosi tärkeä, sanoo HML:n puheenjohtaja Tarja Matomäki. Kuvassa Matomäki omalla marjatilallaan huhtikuussa 2020. Kuva: Jarno Mela
Marjatilat hoitavat työnantajavelvollisuudet – ”Tiedossa ei ole sosiaalisen ehdollisuuden laiminlyöntejä”
Metsämarjanpoimijoiden työolot ja alaa koskevat ongelmat ovat viime aikoina olleet paljon esillä. Puutarhamarjoja tuottavilla tiloilla tilanne vaikuttaa olevan parempi.Tilaajalle
HML:n arvion mukaan marjatiloilla on 13 000–14 000 kausityöntekijää, joista suurin osa on ulkomaalaisia. Kuva: Kai TirkkonenPuutarhamarjatiloilla noudatetaan pääasiassa hyvin Suomen lakia ja työehtosopimuksen ehtoja, sanoo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton (HML) puheenjohtaja Tarja Matomäki Mattilan Marjatilalta.
”Marjatiloilla työntekijät ovat olleet aina työsuhteessa ja työlainsäädäntö sekä työehtosopimuksen ehtojen noudattaminen on tuttua.”
Monilla tiloilla on käytössä erilaisia laatujärjestelmiä kuten Laatutarha. Säännöllisesti auditoitaviin järjestelmiin sisältyy muun muassa sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksia.
Sosiaalisen ehdollisuuden vaatimus on ollut voimassa runsaan vuoden ja koskee kaikkia viljelijöitä ja maa- ja puutarhatalousyrityksiä, joilla on työvoimaa.
Vaatimuksen myötä EU:n viljelijätukien saamisen ehtoihin kuuluvat työnantajan velvollisuudet. Työntekijöiden työturvallisuuden ja työsopimusten laiminlyöminen voi johtaa tukimenetyksiin.
Puutarhatiloja koskien HML:ssä ei ole tiedossa sosiaalisen ehdollisuuden laiminlyöntejä, joista olisi syntynyt tukimenetyksiä, Matomäki kertoo.
Hänen mukaansa marjatilat noudattavat myös sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksia hyvin.
”Jos me kohtelisimme työntekijöitä huonosti, eivät he palaisi tiloillemme vuosi toisensa jälkeen.”
Sosiaalista ehdollisuutta ei valvota erillisenä valvontamuotona, vaan työsuojelutarkastusten yhteydessä valvotaan työnantajavelvoitteiden noudattamista, kertoo tarkastaja Marleena Hiltunen Lupa- ja valvontavirastosta (LVV).
Valvottavalle seuraamuksia voi tulla vain niin sanotuista täytäntöönpanokelpoisista päätöksistä eli työsuojeluviranomaisen tekemistä velvoittavista päätöksistä.
”Tällaisia eivät ole tarkastuksilla annettavat toimintaohjeet, kehotukset tai väliaikaiset käyttökiellot”, kertoo Hiltunen.
”Velvoittava päätös uhkasakon tehostamana voidaan tehdä esimerkiksi tilanteissa, joissa työnantaja ei noudata aiemmin annettua kehotusta järjestää lakisääteinen työterveyshuolto, pitää työaikalain mukaista työaikakirjanpitoa tai antaa työntekijöille palkkalaskelmia”, Hiltunen kertoo.
Viime vuonna tehtiin kaksi sosiaalisen ehdollisuuden valvontaa, kertoo erityisasiantuntija Tiina Koivula Ruokavirastosta. Toisella maatiloista oli viljan lisäksi jonkin verran puutarhamarjoja.
Molemmille tiloille oli aikaisemmin tehty työsuojelutarkastus, jonka seurauksena oli annettu joko käyttökielto tai velvoittava päätös, Koivula kertoo.
”Molemmat ovat täytäntöönpanokelpoisia päätöksiä, joista aiheutuu sosiaalisen ehdollisuuden seuraamus.”
Yksi sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksista on työnteon keskeiset ehdot, joihin kuuluu muun muassa työsopimuksen laatiminen.
Näiden keskeisten vaatimusten laiminlyönneistä aiheutuu sosiaalisen ehdollisuuden valvonnoissa aina seuraamuksia, koska laiminlyönnit katsotaan pääsääntöisesti aina tahallisiksi, Koivula kertoo.
Tukimenetyksen riskitekijöiksi tunnistettiin jo ennen vuotta 2025 muutama ulkomaalaisten työntekijöiden lupabyrokratiaan liittyvä ongelma, Matomäki kertoo.
Kyseessä on Matomäen mukaan usein tilanne, jossa työntekijällä on lupa työskennellä Suomessa, mutta lupa työnantaja- tai toimialakohtainen.
”Olemassa olevalle luvalle pitäisi työntekijän yhdessä uuden työnantajan kanssa hakea uuden työnantajan lisäystä ennen työn aloittamista.”
Esimerkiksi vihannestilalle myönnetyllä kausiluvalla ei voi työskennellä marjatilalla, Matomäki selventää toimialarajoitusta.
”Edellä kuvatuissa tilanteissa työntekijällä on oikeus työskennellä Suomessa, mutta tarkastuksissa kyse on rikkeestä eli niin sanotusta luvattomasta työntekijästä.”
HML:n arvion mukaan marjatiloilla on 13 000–14 000 kausityöntekijää, joista suurin osa on ulkomaalaisia. Karkeasti arvioiden heistä noin 80 prosenttia tulee edelleen Ukrainasta, Matomäki kertoo.
”Marjatilojen kustannusrakenteesta noin puolet muodostuu palkkakuluista. Jos me kohtelisimme työntekijöitä huonosti, eivät he palaisi tiloillemme vuosi toisensa jälkeen tai suosittele tilojamme kavereilleen.”
Juttua muokattu 1.7.2026 klo 12.50: Korjattu sosiaalisen ehdollisuuden valvontaa koskeva kohta.Lisäksi toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin, LVV ei toimita elinvoimakeskuksille tietoja sosiaalisen ehdollisuuden rikkomuksista, koska LVV ei valvo kyseistä asiaa työsuojelutarkastuksilla.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
