MTK:n Jyrki Wallin aktiivitiloista: ”Ministerin lausuma ei ole mikään malli, vaan keskustelun avaus”
MTK:n kanta on, että ministeri Essayahin aktiivitilan määritelmä on liian tiukka, eikä tule menemään läpi. ”Keskustelu on avattu. Nyt odotamme hallituspuolueiden kantaa asiaan”, sanoo toiminnanjohtaja Jyrki Wallin.Tilaajalle
Kenenkään tuottajan ei ministerin lausunnon perusteella tarvitse vaipua synkkiin ajatuksiin, vakuuttaa MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin. Kuva: Jaana KankaanpääMTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin kiittää ministeri Sari Essayahia (kd.) siitä, että keskustelu aktiivitilan määrittelystä on vihdoin avattu hallituksen suunnalta. Hän rauhoittelee samalla, että kenenkään tuottajan ei tämän lausunnon perusteella tarvitse vaipua synkkiin ajatuksiin.
”Tämä yksi tokaisu ei vielä ole mikään malli. Ministerin aktiivitilan määritelmä oli varsin tiukka avaus, josta pääsemme jatkamaan keskustelua. Nyt odotamme hallituspuolueiden kantaa asiaan. MTK:n puolelta näkemys on, että näin tiukkana määritelmä ei tule menemään läpi”, Wallin sanoo.
Wallin jakaa Essayahin kanssa näkemyksen siitä, että maatalouden rahoituksen rakenne on väistämättä uudistettava. Hän pitää positiivisena sitä, että hallitusohjelmaan on kirjattu selkeä tahtotila kehittää maatalouden kannattavuutta ja ohjata tukia aktiiviseen tuotantoon.
”Kannattavuudesta puhuttaessa on ensi sijassa kyse aina markkinoista ja koko ruokaketjusta. Niiden epätasapaino on korjattava lainsäädännön kautta. Näitä askelia odotamme.”
”Jos hallitusohjelman tavoitteet olisivat vallitseva tila, emme kävisi tätä keskustelua. On löydettävä keinot, joilla ruokasektorista rakennetaan kasvuala”, Wallin jatkaa.
”Hallituksen tehtävä on löytää rahoitus tilatasolla toteutettaville ilmasto- ja ympäristötoimille.”
Wallin korostaa, että maatalouden ykkösprioriteetti on aina ollut ruuantuotanto. Keskustelu hömppäheinän viljelystä syyllistää tuottajia aiheetta.
”Nykyinen tukimalli, jossa ympäristötoimien merkitys korostuu ja tuottajille tarjotaan ruuantuotannon sijaan kannattavampana vaihtoehtona valita esimerkiksi ympäristönurmen viljely, edustaa vallinnutta poliittista tahtotilaa. Jatkossa tilojen, jotka eivät tuota ruokaa, energiaa tai ympäristöpalveluja, on mietittävä uusiksi tarkoitustaan. Rahoitus ei tule enää maataloustukien kautta.”
Maatalouden rahoitusta kehitetään kilpailukyvyn vahvistamista painottaen, mutta tilakoko ei voi olla kynnyskysymys. Ruuantuotannon ylläpitämiseksi tarvitaan erilaisia tiloja ja niille jatkajat.
”Tuotannon kilpailukyvyn näkökulmasta tarvitsemme isoja yksiköitä, ne ovat tuotannon selkäranka. Ruokaturvan ja huoltovarmuuden näkökulmasta taas tarvitaan ympäri maan jakautuva ruuantuotanto, jossa pienillä tiloilla on roolinsa. Ruokaa tarvitaan ja sen tuotantoon kelpaava maa tarvitaan tuotannon käyttöön. Myöskään sivutoimisuus ei voi olla mikään kirosana viljelyssä”, Wallin sanoo.
On huomioitava, että kartalla eri tuotantokasvien osuudet viljelypinta-aloista vaihtelevat. Wallin pitää keskustelua kotieläin- ja kasvituotannon eriyttämisestä vieraana.
”Molemmilla tuotantosuunnilla tuotetaan ruokaa. Kentällä kulkiessa olen huomannut, että saliin mahtuu melkoinen määrä ristiriidassa olevia mielipiteitä tukipolitiikasta. Esimerkiksi iän ja tilakoon rajaaminen tukiehdoksi jakavat tuottajia.”
”Myöskään sivutoimisuus ei voi olla mikään kirosana viljelyssä.”
Maatalouteen tulee jatkossakin kohdistumaan ympäristöön ja ilmaston liittyviä tavoitteita.
”Niiden rahoitus on mietittävä uudella tavalla. Hallituksen tehtävä on löytää rahoitus tilatasolla toteutettaville ilmasto- ja ympäristötoimille. Muutoksessa ei kuitenkaan voida edetä niin, että ensin otetaan rahat pois ja sitten ryhdytään miettimään muuta ratkaisua. Siirtymä on tapahduttava reilusti ja siksi toimiin on ryhdyttävä nyt”, Wallin toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
