Uudenaikainen pihattonavetta on tuonut päivittäiseen työhön vapautta. Vuonna 1993 tilanpidon aloittaneet Hänniset siirtyivät pihattonavettaan 2014. Kuva: Petteri Kivimäki
Nykyaikainen pihatto tarjoaa puitteet laatutietoiselle maidontuotannolle ‒ ”Automaattilypsy ja ulkopuolinen työvoima ovat lisänneet hyvinvointia”
Penttilän tila on kehittyvä maatalousyritys, jossa maidon määrää ja laatua sekä eläinten käyttäytymistä ja terveyttä seurataan päivittäin.TilaajalleHankasalmi
Maatalousyrittäjä Päivi Hänninen (kuvassa oikealla) ja lypsykarjatilalla kymmenen vuotta työskennellyt Tiia Hietanen korostavat, että vain hyvinvoiva lehmä tuottaa optimaalisesti maitoa. Kuva: Petteri KivimäkiPäivi ja Kari Hänninen ovat työskennelleet maatalousyrittäjinä yli 30 vuoden ajan Hankaveden kylässä Hankasalmella.
”Aloitettiin tilanpito 1993, vähän ennen EU-aikaa, 16 lehmän parsinavetasta”, Kari Hänninen muistelee.
Tuotantoa kasvatettiin maltillisesti aina vuoteen 2014, jolloin siirryttiin pihattoaikaan. Osakeyhtiömuotoiseksi Penttilän lypsykarjatila muutettiin viisi vuotta myöhemmin.
”Lehmiä oli 46, kun parsinavetasta luovuttiin. Kun pihatto valmistui ja siirryimme automaattilypsyyn, kasvoi eläinmäärä nopeasti yli kahteensataan. Se oli totaalimuutos”, Kari Hänninen sanoo.
Pihaton rakentamisen aikaan Venäjä valtasi Ukrainalta Krimin ja suomalaisten maitotuotteiden vienti Pietariin tyssäsi.
”Kyllähän se mietitytti, mitä tästä tulee, kun niin iso markkina-alue sulkeutui. Kallis pihatto oli juuri valmistunut ja yhdessä yössä piti alkaa etsiä uusia markkinoita tuotteille”, Päivi Hänninen kertoo.
Pakotteista huolimatta maidontuotanto saatiin tasaiselle kasvu-uralle niin määrässä kuin laadussa mitaten.
”Nyt kymmenen vuotta myöhemmin on helppo todeta, että uudenaikaiseen pihattonavettaan siirtyminen oli paras ja ainoa oikea ratkaisu. Olimme silloin jo viisikymppisiä ja tarvitsimme uudenaikaisen navetan kehittääksemme yritystoimintaa.”
”Uudenaikaiseen pihattonavettaan siirtyminen oli paras ja ainoa oikea ratkaisu.” Päivi Hänninen
Penttilän tila on kehittyvä maatalousyritys, jossa maidon määrää ja laatua sekä eläinten käyttäytymistä ja terveyttä seurataan päivittäin.
”Tilan kaksi lypsyrobottia uusittiin tänä vuonna. Ne tuottavat runsaasti hyödyllistä tietoa siitä, mitä navetassa tapahtuu. Eläinten lisääntynyt stressitaso tai se, ettei joku lehmä syö normaalisti, huomataan heti. Ja asiaan pystytään ajoissa puuttumaan.”
Lypsyrobotit mittaavat muun muassa nautojen sairastumisriskiä ja märeen ja syönnin poikkeamia sekä tuottavat maitotilan käyttäytymisanalyysiä.
”130 lypsävän ja nuorkarjan kanssa pääluku on 220. Tällaisen eläinmäärän kanssa tekniikka ja tekoäly tuovat ratkaisevan hyödyn. Se näkyy eläinten hyvinvointina ja parempana maidontuotantona”, Kari Hänninen toteaa.
Hännisten navetassa käyskentelee yksi ”satatonnari”, eli yli satatuhatta maitolitraa tuottanut 9-vuotias lehmä nimeltään Lotta.
”Se on tuottanut melkein 120 000 maitolitraa ja on edelleen kuin nuori tyttö. Meillä on muitakin lehmiä, jotka ovat tuottaneet vähän alle 100 000 litraa”, Päivi Hänninen sanoo.
”Tällaisen eläinmäärän seurannassa tekniikka ja tekoäly tuovat ratkaisevan hyödyn.” Kari Hänninen
Kari Hännisen mukaan pihatto on tuonut työhön vapautta.
”Parsinavetassa työ oli sitovaa. Takaraivossa jyskytti ainainen stressi, että pitäisi lähteä lypsylle. Nyt on enemmän joustoa.”
Liikkumavaraa tuo myös ulkopuolinen työvoima.
”Meillä on karjanhoitaja töissä viitenä päivänä viikossa ja kuutena tuntina päivässä, sovittaessa muulloinkin. Lisäksi on toinen työtekijä konepuolella. Hän tekee talvella pihojen ja teiden aurauksia sekä auttaa kesäisin peltotöissä.”
Hännisillä on viisi lasta, joista neljä asuu Hankasalmella.
”Poikamme auttavat tarvittaessa tilan töissä, sekin on suuri apu.”
”Tuotantopanokset ovat tänä päivänä kalliita. Niitä kannattaa laskea tarkasti ja miettiä, minne ne sijoittaa.” Kari Hänninen
Menestyvän maitotilan pyörittämiselle 2020-luvulla on tiettyjä reunaehtoja.
”Pihatto on mahdollistanut paljon. Ilman sitä ei meillä enää lypsettäisi. Mutta myös taloudenhallinta on äärimmäisen tärkeää”, Kari Hänninen toteaa.
”Tuotantopanokset ovat tänä päivänä kalliita. Niitä kannattaa laskea tarkasti ja miettiä, minne ne sijoittaa. Mihin ne laittaa ja milloin.”
”Budjetointi on tärkeää, olipa kyseessä pienempi tai isompi yritys. Hankintoja kannattaa joskus tehdä etupainotteisestikin, koska ala on arvaamaton.”
Päivi Hännisen mielestä kannattaa keskittyä asioihin, joihin pystyy itse vaikuttamaan.
”Maidon hintaan et voi vaikuttaa, mutta kulupuoleen voit. Älä tuhlaa energiaasi sellaiseen, mihin et voi vaikuttaa. Kun talous on tasapainossa, se heijastuu myönteisesti hyvinvointiin ja jaksamiseen.”
”Tuttavapiirissä on hyvä olla muitakin kuin vain maanviljelijöitä.” Päivi Hänninen
”Elämässä on oltava muutakin kuin maataloutta”, viljelijäpariskunta Päivi ja Kari Hänninen sanovat. He asuvat uudessa hirsitalossa järven rannalla Hankasalmella. Kuva: Petteri KivimäkiHänniset pitävät tärkeänä, että elämässä on muutakin kuin maataloutta.
”Olen koulutukseltani liikunnanohjaaja ja ohjaan edelleen tunteja urheiluseurassa ja kansalaisopistossa. Liikunta on tärkeä henkireikä”, Päivi Hänninen toteaa.
”Tuttavapiirissä on hyvä olla muitakin kuin vain maanviljelijöitä. Ystäväpiirimme on muotoutunut sellaiseksi, että sitä kautta saa näkemystä myös tavallisten palkansaajien arkeen. Se on erittäin terveellistä.”
Iloa elämään tuovat myös kahdeksan lastenlasta.
”Lastenlasten kanssa tulee puuhattua aktiivisesti. Sekin on arjessa suuri voimavara, kun ikää tulee itselle joka vuosi lisää”, Kari Hänninen sanoo.
- Osaston luetuimmat
