MT-kysely: Ikä ja heikko kannattavuus ovat yleisimmät syyt lopettaa tilanpito
Lopettavia tiloja näyttäisi olevan Pohjois-Suomessa suhteessa enemmän kuin etelässä.Tilaajalle
Maitotiloilla lopettajia on suhteessa vähemmän kuin naudanliha- ja sikatiloilla. Kuva: Kari SalonenKorkea ikä ja jatkajan puute ovat yleisin syy maataloustuotannon lopettamiseen, MT:n teettämän viljelijäkyselyn tulokset osoittavat. Vahvana kakkosena tulee tuotannon heikko kannattavuus.
Tulokset käyvät ilmi Maaseudun Tulevaisuuden Kantar Agrilla teettämästä viljelijäkyselystä. Se tehtiin Datalaari-verkkokyselynä 22.1.–5.2.
Kyselyyn vastasi tuhat viljelijää. Otos on painotettu edustavaksi tuotantosuunnan, alueen ja tilakoon mukaan. Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä.
Lopettamista koskeva kysymys kuului: Suunnitteletko maataloustuotannon lopettamista tilallanne kuluvan vuoden aikana?
Kävi ilmi, että kysymys voitiin tulkita kahdella tavalla. Tarkoitus oli selvittää, onko tilan tuotanto loppumassa, mutta osa vastasi sillä ajatuksella, että lopettaa viljelijänä toimimisen itse. Mukaan tuli siis niitäkin tiloja, joilla toiminta jatkuu seuraavan sukupolven voimin.
Kun sukupolvenvaihdokset perattiin aineistosta pois, kyselyn tulos on, että kuutisen prosenttia tiloista olisi lopettamassa tämän vuoden aikana.
Tilojen lopettamistahti on pitkään ollut pari prosenttia vuodessa.
Kantar Agrin asiakkuusjohtaja Reijo Pirttijärvi pitää lukemaa suurena. Hän arvioi, että aikomukset ja toteuma tuskin vastaavat toisiaan.
Tilojen lopettamistahti on pitkään ollut pari prosenttia vuodessa. Viime vuosi nosti lukeman viiteen prosenttiin. Syynä oli todennäköisesti uusi cap-kausi, Pirttijärvi arvioi.
”Tukijärjestelmän vaihdokset ovat usein vedenjakajia. Siinä kohtaa mietitään, lähdetäänkö sitoutumaan uuteen tukikauteen.”
Hän arvioi, että tämän vuoden todellinen lopettamistahti saattaisi olla kahden–kolmen prosentin luokkaa. Tahtiin vaikuttavat osaltaan panos- ja tuottajahintojen kehitys sekä myös ensi vuoden sato.
Lopettavia tiloja näyttäisi olevan Pohjois-Suomessa suhteessa enemmän kuin etelässä. Maitotiloilla lopettajia on suhteessa vähemmän kuin naudanliha- ja sikatiloilla.
Erikoiskasvitilojen viljelijät arvioivat kannattavuusnäkymänsä parhaiksi, ja se näkyy vähäisinä lopettamisaikeina.
Viljatiloja on Suomessa runsaasti, ja kyselyssäkin puolet lopettajista kuuluu tähän ryhmään. Pirttijärvi arvelee, että valtaosa lopettajien pelloista säilyy kuitenkin viljelyssä.
”Pellon kautta maksetaan paljon tukia, joten pellot eivät kovin herkästi poistu kokonaan viljelystä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
