Tuore selvitys osoittaa: maataloustukia uudistetaan EU:ssa kovalla kädellä, mutta lopputulos voi olla pettymys kaikille

EU-komission tilaama analyysi yhteisen maatalouspolitiikan painotuksista osoittaa, miten haastavaa unionin yhteisten tavoitteiden ja erilaisten kansallisten intressien yhteensovittaminen on.

Jos EU:lla ei olisi lainkaan yhteistä maatalouspolitiikkaa (cap), kaikki kärsisivät. Viljelijöiden, erityisesti pienempien tilojen, tulotaso laskisi huomattavasti, elintarvikkeiden hinnat nousisivat ja haitalliset päästöt kasvaisivat.

Tämä käy ilmi EU:n Joint Research Centerin (JRC) Scenar 2040 -analyysistä. JRC on laskenut, miltä nykyinen tilanne näyttäisi vuonna 2040, jos yhteisestä maatalouspolitiikasta ja siihen liittyvistä ympäristöstandardeista luovuttaisiin kokonaan.

Pienten tilojen tulotaso romahtaisi keskimäärin yli viidenneksen. Myös suuret tilat joutuisivat kirjaaman miinusta keskimäärin yli viisi prosenttia. Tämä johtaisi massiiviseen rakennemuutokseen, jossa pieniä tiloja lopetettaisiin.

Tuotantomäärät laskisivat selvästi ja tuotanto muuttuisi sekä yksipuolisemmaksi että vähemmän kestäväksi, koska yhteistä ympäristö- ja ilmastosääntelyä ei olisi. Euroopan ruokaturva heikkenisi.

Elintarvikkeiden hinnat nousisivat myös Suomessa, jos EU:lla ei olisi yhteistä maatalouspolitiikkaa. Kuva: Sanne Katainen

Kuluttajien pitäisi maksaa elintarvikkeista korkeampaa hintaa. Entistä isompi osa Euroopassa kulutettavasta ruoasta tulisi ulkomailta.

Tämän JRC:n ”nollaskenaarion” tulos on kiinnostava, koska EU:n maatalouspolitiikkaa ollaan kansallistamassa. Se nimenomaan tarkoittaa nykyisen maatalouteen kohdistuvan EU-sääntelyn purkamista.

JRC on lisäksi laskenut vuodelle 2040 kaksi vaihtoehtoista skenaariota maatalouspolitiikan painottamisesta.

Toisessa maatalouspolitiikan keskeinen tavoite olisi tuottavuuden, investointien ja kilpailukyvyn kasvattaminen. Siinä EU:n maataloustuotanto kasvaisi 2,7 prosenttia, kuluttajahinnat laskisivat, EU:n vientikilpailukyky paranisi ja ruokaturva vahvistuisi.

Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ja ympäristönsuojelussa otettaisiin takapakkia. Globaalisti tosin päästösaldo voisi parantua, koska tuotanto kestävyysstandardeiltaan heikommissa maissa vähenisi.

Ympäristön- ja ilmastonsuojelua painottava vaihtoehto olisi tietysti hyvä ilmastolle ja ympäristölle. JRC:n mukaan tuotanto kuitenkin laskisi neljä prosenttia, kuluttajahinnat nousisivat, tuonti kasvaisi ja ruokaturva heikkenisi.

Tuottavuuteen panostava maatalouspolitiikka vahvistaisi ruokaturvaa. Kuva: Lari Lievonen

EU-maat ovat pitkään vaatineet, että kansallisilla hallituksilla pitäisi olla enemmän päätäntävaltaa yhteisessä maatalouspolitiikassa. Nyt, kun sitä on tulossa, esimerkiksi Espanja, Ranska ja Italia painavat jarrua.

Ympäristöjärjestöt puolestaan pitävät selvänä, että maatalouspolitiikan kansallistaminen johtaa ympäristö- ja ilmastopanostusten hiipumiseen.

Viimeisimmän tiedon mukaan EU-komission esittämä monivuotisen rahoituskehyksen ja samalla maatalouspolitiikan uudistus lisää kansallista päätäntävaltaa ja vastuuta maataloustukien jakamisessa, mutta ei niin paljon kuin on oletettu.

Jäsenmaat muun muassa velvoitetaan ohjaamaan vähintään 10 prosenttia kansallisen ja alueellisen kumppanuusrahaston (NRP) tuista maaseudun kehittämiseen.

EU:n maatalouskomissaari Christophe Hansen on kiertänyt jäsenmaissa kertomassa maatalouspolitiikan uudistuksista. Kuva: JORGE GUERRERO

Nykyisille niin sanotun ykköspilarin suorille tulotuille ollaan jyvittämässä noin 300 miljardia euroa. Suomen osuus tästä on 4,8 miljardia.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) on todennut, ettei se riitä turvaamaan viljelijöiden toimeentuloa. Kokonaisuudessaan Suomen maataloustukiin on tulossa arviolta noin 15 prosentin leikkaus.

EU:n seitsenvuotista (2028–34) rahoituskehystä ollaan kasvattamassa nykyisestä reilusta 1 200 miljardista yli 1 800 miljardiin.

Jäsenmaiden neuvottelut komission esityksestä on tarkoitus aloittaa EU-johtajien seuraavassa huippukokouksessa 18. joulukuuta.