Lepaan puutarhanäyttelyyn odotetaan reilua 8 000 kävijää, kertovat näyttelypäällikkö Elina Vuori (vas.) ja Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas. Kuva: Oskar von Essen
Sähkö reserviin ja tekoäly töihin – puutarhaviljelyn uudet teknologiat esillä Lepaalla
Lepaan puutarha- ja viheralan ammattinäyttelyyn pääsee tutustumaan tänään perjantaina ja lauantaina.TilaajalleHattula
Lepaalla mietitään tänä viikonloppuna asiakkaiden kanssa tulevaa kasvukautta, sanoo Jarmo Röppänen, Marja-Suomen Taimituotanto Oy:n toimitusjohtaja. Kuva: Oskar von EssenMessutelttoja nousee, kukkaistutuksia asetellaan polkupyörän tarakalle, rekkoja ja trukkeja kulkee verkkaiseen tahtiin edestakaisin. Yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä puutarha- ja viheralan näyttelyistä rakentui keskiviikkona Hattulan Lepaalla.
Messuilla näkyvät vahvasti alan trendit. Yksi iso suuntaus on marjanviljelyn siirtyminen tunneliin.
Marja-Suomen Taimituotanto Oy:n messuosastolla toimitusjohtaja Jarmo Röppänen asettelee paikoilleen mansikan muotoisia nojatuoleja.
Taimituotannossa tunnelien yleistyminen näkyy. Yhä enemmän myydään niin sanottuja tray-taimia, jotka sopivat tunneliviljelyyn.
”Tray-taimien etu on se, että niistä saa sadon jo istutusvuonna. Lisäksi työolot ovat mukavammat, kun kasvit kasvavat pöydille”, Röppänen kertoo.
”Mansikanviljelyn kannattavuus on ollut heikko aiempina vuosina. Koronan jälkeen tuotantokustannukset ovat kasvaneet liki kolmanneksella.”
Kuluttajille tunneliviljelyn yleistyminen näkyy siten, että kotimaista mansikkaa ja vadelmaa on tarjolla pidempään. Röppänen kertoo, että heidän tavoitteenaan on tuottaa mansikkaa toukokuun lopulta lokakuun alkuun.
Röppäsen mukaan tällä hetkellä Suomessa vasta pieni osa mansikasta kasvatetaan tunneleissa, vadelmasta puolestaan suurin osa. Tunnelin etuja ovat isommat hehtaarisadot, laatutekijät, toimitusvarmuus ja tehokkuus.
Toisaalta tunneliviljelmä on iso investointi tarhurille.
”Mansikanviljelyn kannattavuus on ollut heikko aiempina vuosina. Koronan jälkeen tuotantokustannukset ovat kasvaneet liki kolmanneksella.”
Vasta parina viime vuonna mansikan keskihinta on noussut sille tasolle, että viljely kannattaa, Röppänen sanoo.
Kasvihuoneissa on siirrytty vauhdilla suurpainenatriumlampuista led-valaisimiin.
”Led-valaisimet eivät lämpösäteile samalla tavalla, minkä vuoksi kasvihuoneeseen kertyy kosteutta enemmän”, pohjustaa Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.
Ledisiirtymän vanavedessä on investoitu kosteudenpoistajiin. Niitä on tarjolla joko lämpöpumpulla tai ilman.
”Lämmön talteenotto on järkevää. Ledien myötä tarvitaan lisää lämpötehoa, ja se on fiksua kerätä kasvihuoneesta”, kertoo kasvihuonetekniikan toimittaja Helle-Tech Oy:n toimitusjohtaja Timo Helle.
Lämpöpumpulla voidaan tarvittaessa myös viilentää kasvihuonetta, ja parhaassa tapauksessa välttää helteen aiheuttama kasvun hidastuminen. Esimerkiksi viime viikolla uutisoitiin kuuman sään aiheuttamasta kurkkupulasta.
Timo Helle kertoo, että sähkökattilainvestointi voi maksaa itsensä takaisin jopa muutamassa kuukaudessa. Kuva: Oskar von Essen”Kasvihuoneviljelyssä on isoja asioita meneillään, ja se edellyttää tarhureilta uuden opettelemista”, kertoo Lepaan näyttelypäällikkö Elina Vuori.
Kasvihuoneilla on tärkeä rooli Suomen sähköverkon häiriöreservissä, mikä tarjoaa joustavuutta sähköjärjestelmän tasapainottamiseen. Tarhurille se voi tarkoittaa hetkellistä kasvuvalojen sammuttamista, mutta toisaalta sähkötalkoisiin osallistuminen tuo euroja tilille.
Lisää joustoa ja säästöä sähkökulutukseen on tarjolla sähkökattilan muodossa. Sähkökattila ja led-valot toimivat häiriöreserviverkossa, koska molemmat syttyvät ja sammuvat tarvittaessa nopeasti ja korjaavat sähköverkon taajuutta ylös- tai alaspäin.
Kun sähkö on halpaa, kattilan tuottamaa lämpöä varastoidaan ja käytetään, kun on lämmöntarvetta.
”Sähkökattilaan investointi tuo samalla jatkoaikaa vanhalle lämmöntuotantojärjestelmälle, sillä sen voi ottaa nopeasti käyttöön”, Helle kertoo.
Hänen mukaansa sähkökattilainvestointi voi maksaa itsensä takaisin jopa muutamassa kuukaudessa, mutta yleensä muutamassa vuodessa.
Myyntipäällikkö Joonas Helle esittelee tekoälyllä ohjattuja led-valaisimia. Kuva: Oskar von EssenTekoäly työskentelee jo monella alalla, ja sitä voidaan hyödyntää kasvihuoneessa.
Tarjolla on muun muassa tekoälyllä ohjattuja led-valaisimia.
”Tekoäly säätää valaistuksen tehoa ja spektriä valaisinkohtaisesti”, Helle sanoo.
Esimerkiksi isossa kasvihuoneessa auringonvalon määrä voi vaihdella eri puolilla.
Helteen arvio kustannussäästöstä on peräti 20–25 prosenttia, mutta teknologia on niin uutta, että tarkkaa lukua ei käytännössä ole.
- Osaston luetuimmat
