Spermaolkien säilytys ja käsittely on tarkkaa, jotta siittiöt säilyvät elinvoimaisina. Typpisäiliössä oljet pidetään -196 celsiusasteen lämpötilassa. Kuva: Taina Renkola
Lampaan keinosiemennyksessä olosuhteet ratkaisevat paljon – ”Pässillä tärkeä rooli”
Lampaiden ja vuohien tilasiemennyskurssin tavoite oli lisätä etenkin alkuperäisrotuja kasvattavien tilojen käytössä olevaa pässivalikoimaa ulottaen se myös geenipankkiin.TilaajalleIlmajoki
Keinosiemennystä harjoiteltiin tilesiemennyskurssilla Ilmajoella eläinlääkärin valvonnassa. Siementämässä Hanna Ruuska. Lammasta pitelee kouluttaja Are Krohg. Kuva: Taina RenkolaTyppisäiliö, pistoletti, pitkät pinsetit, lämmintä vettä. Työvälineet odottavat siististi aseteltuina pöydän ympärille kerääntyneitä, hieman jännittyneitä kurssilaisia.
”Tämä ei ole vaikeaa, mutta on oltava tarkka ja täsmällinen. Lammas itse on lopulta se helpoin osuus”, kannusti norjalainen eläinlääkäri Are Krohg lampaiden ja vuohien tilasiemennyskurssin osallistujia Ilmajoella Sedun tiloissa.
Näin se tuntui tosiaan olevan. Kun typpisäiliöstä onnistuu nostamaan pakastetun siemenannoksen, sulattamaan sen oikeassa ajassa ja lämpötilassa sekä asettamaan oikein päin pistolettiin, on jo päässyt pitkälle. Vielä siemenoljen napsaisu saksilla poikki ja puhdas suoja pistoletin päälle, niin keinosiemennysväline on valmis.
Ensimmäisen kerran jälkeen työketju alkaa sujua, ja parin kuivaharjoituksen jälkeen testiannoksen uskaltaa käydä laittamassa sisään lampaaseen, jota Krohg pitelee kiinni.
”Vaikuttaa siltä, että tämä olisi ihan toteutettavissa”, kertoo äänekoskelainen Hanna Ruuska harjoitusten jälkeen.
Hänet toi kurssille halu laajentaa kotitilan suomenlammaskatraan pässivalikoimaa ja pitää oma katras sekä alkuperäisrotu myös laajemmin monipuolisena.
”Meillä on kasvatettu suomenlampaita 40 vuotta ja olemme kuuluneet maedi visna (mv) -seurantaan alusta asti”, Ruuska kertoo.
Viime vuosina mv-seurantaan kuuluvien tilojen määrä on vähentynyt, mikä on kaventanut tilan käyttöön sopivien pässien valikoimaa.
”Toivottavasti geenipooli näin laajenisi.”
Eläinlääkäri Are Krohg näyttää lampaiden sukuelinten avulla, mihin siemenannos pitää siementäessä kohdistaa. Kuva: Taina RenkolaRuuskan kotitila on vielä äidin nimissä, mutta sukupolvenvaihdos on vireillä. Tila on yksi Uusi aika pienmärehtijöiden jalostuksessa -hankkeen pilottitiloista, joilla on mahdollisuus käyttää keinosiemennyksessä Luonnonvarakeskuksen (Luke) geenipankkiin kerättyjä alkuperäisrotujen siemenannoksia.
”Tilat ovat lähteneet innokkaasti mukaan. Tuntuu, että on kollektiivinen halu tehdä työtä alkuperäisrotujen eteen”, tutkimusprofessori Juha Kantanen Lukesta sanoo.
”Tavoitteena on lisätä tilojen osaamista ja parantaa bioturvaa sekä saada arvokasta eläinainesta hyötykäyttöön keinosiemennyksen kautta.”
Hankkeen pilottitilojen eläimiltä myös kerätään sukusoluja geenipankkiin talletettaviksi. Teuraaksi meneviltä hyviltä eläimiltä otetaan talteen esimerkiksi lisäkiveksiä. Kiinnostavia yksilöitä voivat ilmoittaa käyttöön myös muut kuin hankkeen pilottitilat.
”Alkioita on tallessa enimmäkseen suomenlampaista, ja tilannetta kohennetaan muiden rotujen osalta”, Kantanen kertoo.
Lampaiden ja vuohien tilasiemennyskurssille osallistunut Hanna Ruuska toivoo keinosiemennyksen auttavan tilan suomenlampaiden geenipoolin laajentamisessa. Kuva: Taina RenkolaSuomenvuohilla maitoa tuottavat Anna-Kaisa Niemi ja Annika Kiikala tulivat tilasiemennyskurssille toiveissa oman eläinaineksen monipuolistaminen.
”Suomenvuohen tilanne on aika hankala. Käytössä on vain muutama linja ja ne ovat muutamien pukkien varassa”, Kiikala sanoo.
”Muita jalostuskriteereitä ei juuri voi pitää, kun pitää katsoa, ettei pukki ole kutulle sukua.”
Hänellä olisi mahdollisuus siemennysluvan saatuaan käyttää tilalta aiemmin geenipankkiin kerättyä pukkien spermaa, jota muut tilat eivät voi käyttää.
”Jos en minä käytä, se menee tavallaan hukkaan.”
Niemen mukaan tilanne on hieman kohentunut siitä, mitä se pahimmillaan oli. ”Linjat ja eläimet ovat nykyisin paremmin tiedossa.”
Vuohitilallinen Annika Kiikala tutkii siemennesteolkea kurssin norjalaisen opettajan Are Krohgin kanssa. Kuva: Taina RenkolaLampaiden siemennystä harjoiteltiin hankkeen järjestämällä kurssilla Ilmajoella niin sanotulla ”shot in the dark” -menetelmällä. Se tehdään luonnolliseen kiimaan viemällä suuren määrän siittiöitä sisältävä siemenannos mahdollisimman pitkälle emättimeen.
Biologinen ympäristö emättimessä ja lampaan stressitön olotila ovat menetelmää käytettäessä erityisen tärkeitä, sillä annosta ei viedä yhtä pitkälle kuin esimerkiksi naudoilla, kertoi kurssin norjalainen opettaja.
”Pässin näkeminen ja haju ovat tärkeässä roolissa. Se lisää oksitosiinin tuotantoa ja parantaa siemennesteen kulkeutumista eteenpäin kohti munanjohtimia.”
Uuhien kiimoja synkronoidaan pässin tai siitoskyvyttömän härnäripässin avulla ja kiimoja seurataan tarkasti, jotta siemennyshetki osuus mahdollisimman oikeaan.
”Tämä ei ole vaikeaa, mutta on oltava tarkka ja täsmällinen. Lammas itse on lopulta se helpoin osuus.”
Norjassa on noin miljoona siitosuuhta, joista keinosiemennetään Krohgin mukaan vuosittain noin 30 000. Osa tiloista keinosiementää noin kolmanneksen eläimistä. Tiinehtymisten onnistumisprosentti keinosiemennyksessä on viime vuosina ollut noin 67 prosenttia.
Onnistuminen perustuu eläinlääkärin mukaan etenkin luonnollisten kiimojen käyttöön, siemenannosten suureen spermamäärään ja huolelliseen kiimojen tarkkailuun sekä tietysti siemenolkien huolelliseen käsittelyyn.
”Tavoitteena on lisätä tilojen osaamista ja parantaa bioturvaa sekä saada arvokasta eläinainesta hyötykäyttöön keinosiemennyksen kautta.”
Norjalaiset lammastilat käyttävät keinosiemennyksiin sekä tuoretta että pakastettua siementä. Spermaa tuodaan myös muun muassa Iso-Britanniasta. Suosittuja rotuja ovat esimerkiksi leicester ja suffolk.
Käytössä on Norjassa lähes pelkästään Ilmajoellakin opetettu luonnolliseen kiimaan perustuva menetelmä. Se on alkanut kiinnostaa lampureita myös Uudessa-Seelannissa ja Hollannissa, missä Krogh on käynyt kouluttamassa.
”Keinollinen lisääntyminen on nostanut suosiota eläintautien yleistymisen myötä. Keinosiemennyksen avulla tilan eläinliikenteen voi pitää suljettuna”, Krohg kertoi.
Lammasasiantuntija Milla Alanco-Ollqvist uskoo, että ensimmäisinä näyttökokeen suorittavat kurssilaiset voivat ehtiä siementämään lampaita omalla tilalla jo syksyn aikana. Kuva: Taina RenkolaLampaiden ja vuohien keinosiemennys on Suomessa harvinaista. Tilasiemennyskurssin ja näyttökokeen suorittanut voi keinosiementää lampaita tai vuohia omalla tilalla tai tilalla, johon on työsuhteessa.
Aiemmin lampaiden ja vuohien tilasiemennyskursseja on järjestänyt Suomessa ainakin keinosiemennysyritys Huitin Holstein. Yritys avasi vuonna 2014 myös Suomen ensimmäisen pässiaseman, jonka toiminnasta se on sittemmin luopunut.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
