EU tarkentaa hätäteurastusasetusta – tavoitteena ruokahävikin pienentäminen
EU-komissio on muuttamassa asetusta, koska jäsenvaltiot ovat tulkinneet säädöstä eri tavoin. Suomi kuuluu tiukkoihin tulkitsijoihin.Tilaajalle
Lihantarkastus sisältää elävän eläimen tarkastuksen ennen teurastusta sekä ruhojen ja sisälmysten tarkastuksen teurastuksen jälkeen. Kuva: Jaana KankaanpääEU:n hätäteurastusasetuksen mukaan sellaisen kotieläimen lihaa, joka on hätäteurastettu muualla kuin teurastamossa, voidaan tietyin edellytyksin käyttää ihmisravinnoksi.
Nyt EU-komissio on muuttamassa asetusta, koska jäsenvaltiot ovat tulkinneet säädöstä eri tavoin.
Osa jäsenmaista on tulkinnut niin, että vain onnettomuuteen joutuneen mutta muuten terveen hätäteurastetun eläimen lihaa voi käyttää ihmisravinnoksi.
Toiset jäsenmaat ovat soveltaneet säädöstä laajasti sallien kaikki tapaukset, joissa hätäteurastetun eläimen lihan käyttö ei aiheuta ihmisille terveysriskiä.
Asetusmuutosta ollaan tarkentamassa laajan tulkinnan suuntaan. Muutoksen tarkoitus on vähentää tarpeettomia taloudellisia menetyksiä ja ruokahävikkiä, komissio perustelee.
Säädökset tulevat edelleen vaatimaan muun muassa, että ennen hätäteurastusta virkaeläinlääkärin on tarkastettava eläin. Lopetuksen saa tehdä vain henkilö, jolla on lopetusasetuksen mukainen kelpoisuus.
Suomi kuuluu asetusta tiukasti tulkinneisiin maihin. Ruokaviraston asetusta koskevissa tulkintaohjeissa todetaan: hätäteurastus voidaan suorittaa ainoastaan muutoin terveelle eläimelle, joka on joutunut äkilliseen onnettomuuteen ja joka tämän takia ei ole kuljetuskuntoinen.
MTK:n asiantuntija Juho Kyntäjän mukaan Suomen lisäksi tiukkoja tulkitsijoita ovat Ruotsi ja Alankomaat. Kyntäjän tietojen mukaan esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa asetusta on tulkittu väljemmin.
Kyntäjän arvion mukaan hätäteurastus on Suomessa ollut todella marginaalista.
”Kaikki kuljetuskelvottomat lehmät on päädytty lopettamaan tilalla ja hävittämään. Suomessa muutama miljoona kiloa syömäkelpoista naudanlihaa on vuosittain mennyt Honkajoki Oy:lle.”
”Haasteena on teurastushygieniaan ja lihan laatuun liittyvät asiat.”
Suuret lihatalot HK Foods ja Atria eivät ole muuttamassa käytäntöjään hätäteurastusten suhteen. Molemmat yhtiöt painottavat tilalla tehtävään hätäteurastukseen liittyviä hygieniaongelmia.
”Hävikin pienentämiseen tähtäävä EU:n hätäteurastusasetuksen muutos on yleisellä tasolla kannatettava”, sanoo HK Foodsin lihaliiketoiminnasta vastaava johtaja Mikko Järvinen.
”Sen haasteena on teurastushygieniaan ja lihan laatuun liittyvät asiat sekä hätäteurastettujen eläinten ruhojen kuljetus ja vastaanotto. Tällaisten ruhojen käsittely vaatii prosessien päivittämistä.”
HK Foodsin yksiköissä, joissa on teurastustoimintaa, ei tällä hetkellä oteta vastaan hätäteurastettujen eläinten ruhoja, Järvinen kertoo.
Toistaiseksi Atria ei aio tehdä muutoksia toimintaansa EU:n hätäteurastusasetuksen muutosten takia, kertoo Atrian lihaliiketoiminnan johtaja Markku Hirvijärvi.
”Parasta on, että eläin pystyy itse kävelemään teurasautoon ja sieltä pois.”
Tainnutetusta eläimestä, josta on laskettu veri, saa tilalla poistaa mahat ja suolet, mikäli tämä tehdään eläinlääkärin valvonnassa ja poistetut suolet toimitetaan ruhon mukana teurastamoon.
Suolistaminen pitää tehdä mahdollisimman nopeasti lihan laadun varmistamisen kannalta, Hirvijärvi sanoo. Muuten suolten sisältämät bakteerit alkavat pilaantua ja levitä vatsaonteloon sekä lihaksistoon. Tämä heikentää lihan laatua ja elintarviketurvallisuutta.
”Ei ole kuljetuskalustoa, jossa voitaisiin lopetettu ja pistetty eläin suolistaa hygieenisesti”, Hirvijärvi toteaa.
Pitkin kuljetusmatkojen Suomessa tilalla hätäteurastettu eläin ei välttämättä päädy heti lopettamisen jälkeen teurastamolle.
Harvalla tilalla on mahdollisuus suolistaa ja säilyttää ruho hygieenisesti siihen saakka, että sen voi kuljettaa teurastamolle.
”Parasta on, että eläin pystyy itse kävelemään teurasautoon ja sieltä pois. Muuten lihan laadun varmistaminen on vaikeaa”, Hirvijärvi sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
