Aalto ei ole tällä hetkellä erityisen kiinnostunut kasvukuntosopimuksesta, vaikka pitää sitä positiivisena asiana. Kuva: Jarno Mela
Viljelijä menetti 30 hehtaaria vuokrapeltoja kunnan kilpailutuksessa
Tuusula haluaa saada vuokrapeltonsa kuntoon viljelijöiden avulla. Kunta kuitenkin tekee lyhyitä vuokrasopimuksia, jotka eivät kannusta investointeihin.Tilaajalle
Jouko Aalto menetti kilpailutuksessa kunnalta vuokraamansa maat. Kuva: Jarno MelaKeski-Uudenmaan neljässä kunnassa on meneillään hanke, jossa selvitetään kuntien vuokrapeltojen tilaa.
Tuusulan, Nurmijärven, Järvenpään ja Keravan pelloilta on otettu maanäytteitä ja tehty ojaston rakenteen kartoitusta. Tutkimusten perusteella on tarkoitus luoda kartta-aineisto, josta sekä kunta että vuokraviljelijä näkevät, missä on erityisesti ongelmia.
Hilkku-hankkeen puitteissa kunnat tarjoavat vuokraviljelijöilleen mahdollisuutta erillisen kasvukuntosopimuksen tekemiseen. Kun viljelijä tekee lohkolla esimerkiksi ylläpitokalkituksen, vähennetään vuokrasta 150 euroa hehtaarilta. Kasvukuntosopimuksista on päätetty Järvenpäässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa. Keravalla työ on valmistelussa.
Tähän asiaan olisi pitänyt herätä jo 20 vuotta sitten.
Tuusulalaisella luomukasvinviljelijällä Jouko Aallolla on viljelyssä vajaa 200 hehtaaria, joista 30 hehtaaria on kunnan vuokramaita.
Hän olisi teoriassa kiinnostunut kasvukuntosopimuksen ja kunnostusten tekemisestä vuokramailleen, sillä kunnan maat ovat hänen mukaansa melko huonoja, kaupungin laitamilla olevia sarkapeltoja.
Vuokranalennukseen oikeuttavat kunnostustoimet tosin ovat kuin yrittäisi laittaa pientä laastaria isoon avohaavaan.
”Tähän asiaan olisi pitänyt herätä jo 20 vuotta sitten.”
Ojitusten korvaaminen on haastavammin toteutettavissa ja vaatii tarkempaa suunnittelua.
Pääsääntöisesti ensimmäiset toimenpiteet uusilla vuokramailla ovat ojien kaivuu, mahdollisten salaojien laskuaukkojen etsiminen ja puuston karsinta. Niihin Hilkku-hanke ja kasvukuntosopimus eivät tarjoa vuokranalennusta.
Hankkeen budjetista on varattu pieni osa pilotinomaiseen korjaukseen, kertoo hanketta koordinoiva ympäristönsuojelupäällikkö Ekaterina Ikonen Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta. Laajamittaiseen ojien korjaukseen hanke ei taivu.
”Ojien kunnostuksen kompensoimista harkittiin sisällytettäväksi sopimukseen, mutta ojitusten korvaaminen on haastavammin toteutettavissa ja vaatii tarkempaa suunnittelua”, Ikonen sanoo.
”EU:lla on erilaisia rajoitusinstrumentteja, ja hankkeessa selvitetään myös jatkotyön rahoitusmahdollisuuksia.”
Ojaston kartta-aineisto on Aallon mielestä ihan kiva asia, mutta todellisuus on se, että maatalouden kannattavuus on heikko.
”Peltojen kunnossapitoon ei ole ylimääräisiä varoja. Jos jotain pystytään investoimaan, menevät omat pellot vuokrapeltojen edelle”, Aalto sanoo.
Uudellamaalla suurin osa viljelijöistä on hänen mukaansa sivutoimisia, eikä heidän aikansa ei riitä muuhun kuin pakollisiin toimenpiteisiin pelloilla.
Eikä toisen omaisuuden kuntoon laittaminen itse toisaalta ole järkevää liiketoimintaa. Samaan aikaan, kun Tuusula heräilee vuokrapeltojensa kasvukunnon kartoittamiseen, kilpailutettiin peltojen vuokrataso. Kilpailutus tehdään kunnassa kuuden vuoden välein.
Aalto menetti kilpailutuksessa kaikki 30 hehtaaria kunnan vuokrapeltoa. Tilalle tuli 2,5 hehtaaria 10 kilometrin päästä tilalta. Lohko on kaiken lisäksi tavanomaisessa tuotannossa eli luomuviljelijä pystyy korjata satoa lohkolta luomun siirtymäajan jälkeen kolmen vuoden päästä.
”Siinä ollaan taas puolessa välissä vuokrakautta”, Aalto sanoo.
Aalto ei ole tällä hetkellä erityisen kiinnostunut kasvukuntosopimuksesta, vaikka pitää sitä positiivisena asiana.
”Idea on sinänsä hyvä. Hienoa, että herätään siihen, ettei kaikki ruokapelto häviä rakennusten alle.”
Kunta on tietoinen toiveesta pidemmistä vuokrasopimuksista, jotta viljelijöillä olisi suurempi kannustin hoitaa peltoja pidemmällä aikavälillä, kertoo Tuusulan kunnan maankäyttöinsinööri Teemu Karjalainen.
”Tähän suuntaan ei ainakaan tällä hetkellä olla menossa, sillä pidemmät sopimukset saattaisivat haitata kunnan tehokasta maankäyttöä ja sen suunnittelua.”
Vuokrapeltojen jakamisesta hintakilpailulla päätti Karjalaisen mukaan kunnanhallitus. Tuusulan kunnalla on noin 385 ha vuokrattavaa peltomaata.
Ymmärrän kunnan näkökulman, että omaisuudelle pitää saada mahdollisimman suurta tuottoa.
Usein syyt vuokrapeltojen huonoon kuntoon ovat juuri lyhyissä vuokrasopimuksissa.
”Ymmärrän kunnan näkökulman, että omaisuudelle pitää saada mahdollisimman suurta tuottoa”, Aalto myöntää. Olisihan hän voinut itse tarjota avoimessa kilpailutuksessa enemmän nykyisistä vuokrapelloistaan.
Mutta tässä tullaan taas maatalouden heikkoon kannattavuuteen.
”Olen yksityispuolella lähtenyt siihen, etten maksa älyttömiä vuokria, mutta lupaan puolestani pitää pellot kunnossa”, Aalto toteaa. Se tarkoittaa muun muassa omakustanteisesti ojien kaivuuta.
Yksityispuolella se toimii, kunnan kanssa ei. Ennen kaikki oli paremmin, ainakin Tuusulan peltojen vuokraamisessa.
”Oli kiinteä hinta, ja maataloussihteeri katsoi, että kuka on lähimpänä ja kenellä on tarpeita. Sellaiselle vuokrattiin.”
Aallolta lähti viljelystä esimerkiksi yksi lohko, joka on ollut hänellä viljelyssä 20 vuotta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
