Lyhyet vuokrasopimukset eivät kannusta kalkitukseen. Kuva: Jaana Kankaanpää
Vuokraatko peltojasi 3–5 vuodeksi kerrallaan? Ei ehkä kannattaisi
Hyväkuntoisesta pellosta hyötyvät niin viljelijä, maanomistaja kuin yhteiskuntakin.Tilaajalle
Vuokrapeltojen sadontuottokyky on usein heikko muun muassa huonon vesitalouden vuoksi. Kuva: Sanne KatainenSuomen peltoalasta noin 38 prosenttia on vuokrapeltoja. Osuus vaihtelee alueittain, mutta se voi olla jopa 50 prosenttia. Vuokrapeltojen määrän ennustetaan kasvavan.
Vuokrapellot kuntoon -hankkeen kyselyyn vastanneista viljelijöistä 37 prosenttia koki haasteeksi sen, että tarjolla olevien vuokrapeltojen sadontuottokyky on heikko. Se johtuu usein matalasta pH:sta ja huonosta vesitaloudesta.
Juurisyy on lyhyissä, 3–5 vuoden vuokrasopimuksissa. Ne eivät kannusta viljelijää investointeihin.
”Perusparannukset, kuten salaojitus ja piiriojien kaivuu vaativat pidemmän takaisinmaksuajan”, kertoo BSAG:n uudistavan maatalouden projektipäällikkö Siri Taalas.
Maanomistajan kannattaa olla kiinnostunut maan kasvukunnosta, sillä siitä on hyötyä myös hänelle.
”Hyväkuntoinen pelto on houkuttelevampi vuokra- tai ostokohde viljelijälle. Se voi lisätä myyntiarvoa”, Taalas muistuttaa.
Vuokrapeltojen hoitotoimet kannattaa huomioida vuokrasopimuksissa.
”Vuokrasopimuksen liitteeksi voi lisätä pellon kasvukuntosopimuksen, jossa sovitaan esimerkiksi peruskalkituksesta, ojituksesta ja maanparannusaineiden käytöstä.”
Loppupeleissä hyvin tuottava pelto turvaa myös koko yhteiskunnan huoltovarmuutta ja tukee hiilensidontaa.
Hyväkuntoinen pelto on houkuttelevampi vuokra- tai ostokohde viljelijälle. Se voi lisätä myyntiarvoa.
Kuka hoitotoimet sitten maksaa? Erään viljelijän mukaan asiaa voi katsoa samoin kuin asunnon omistamista ja vuokraamista.
Kun vuokraa asunnon, vuokralainen odottaa, että suihku toimii. Jos näin ei ole, se vaikuttaa vuokraan.
Suuremmat korjaukset, kuten koko kylpyhuoneen laatoitus, kuuluvat asunnon omistajalle ja vaikkapa ikkunanpesu vuokralaiselle.
”Kylpyhuoneen laatoitus ja salaojitus menevät tavallaan samaan kategoriaan. Vuosittaiset kasvivalinnat taas ovat enemmän ikkunanpesuosastoa”, Taalas selittää.
65 prosenttia maaomistajista olisi valmis pidentämään vuokra-aikaa.
Vuokrapellot kuntoon -hankkeen kyselyssä kysyttiin maanomistajilta, millä tavoin he olisivat valmiita edistämään peltonsa sadontuottokykyä yhdessä vuokraviljelijän kanssa.
65 prosenttia vastaajista olisi valmis pidentämään vuokra-aikaa. 53 prosenttia puolestaan voisi taata vuokraviljelijälle etuoikeiden vuokrata pelto uudestaan nykyisen sopimuksen päättyessä. Yli 40 prosenttia olisi valmiita myös kattamaan osan hoitotoimenpiteiden kustannuksista.
”Keskeisin asia on yhteistyö ja avoin keskustelu”, Taalas summaa.
Aktiiviviljelijä voi hakea investointitukea esimerkiksi salaojitukseen. Siitä on myös maanomistajalle selkeä hyöty, sillä se nostaa pellon arvoa, Taalas muistuttaa.
Sopimuksen osapuolten toiveet kannattaa selvittää jo neuvotteluvaiheessa. Kuva: Jaana KankaanpääVuokrasopimus on mahdollista tehdä niin, että se tukee sadontuottokykyä ja pellon arvoa, sanoo MTK:n juristi Kimmo Tammi.
Täydellistä, kaikki tilanteet huomioivaa sopimusta on mahdoton tehdä, mutta tärkeintä on, että sopimuksen osapuolten toiveet tulevat selväksi jo neuvotteluvaiheessa.
”Maatalouden heikossa kannattavuustilanteessa, kannattaa muistaa realismi”, Tammi muistuttaa vuokranantajille.
Tammen mukaan pitkäaikainen sopimus tukee mahdollisuuksia parantaa pellon kasvukuntoa ja sitouttaa pellosta huolehtimiseen. Lyhyisiinkin sopimuksiin voidaan luoda kannusteita, mutta hyvityksistä on sovittava ennalta, jotta vältytään turhilta riidoilta. Esimerkiksi pellon kasvukuntosopimus vuokrasopimuksen liitteeksi on hyvä vaihtoehto.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
