Tappiollista viljaa korvattiin ympäristönurmilla ja erikoiskasveilla ‒ maanparannuskasvien ala kolminkertaistui

Tänä vuonna peltotukien hakemuksessa erilaisiksi ympäristönurmiksi ilmoitettu ala kasvoi viimevuotisesta lähes neljänneksellä.

Eniten lisääntyi ympäristökorvauksen maanparannus- ja saneerauskasvit -toimenpiteeseen ilmoitettu ala, joka käytännössä kolminkertaistui viime vuodesta: viime vuonna ala oli alle 15 000 hehtaaria, tänä vuonna yli 44 000 hehtaaria. Viime vuonna toimenpidettä toteutettiin noin 2 200 tilalla, tänä vuonna jo lähes 5 200 tilalla.

Myös ympäristökorvauksen suojavyöhykkeiden ja ekojärjestelmätuen viherlannoitusnurmien aloissa oli tuntuvaa kasvua viime vuoteen. Suojavyöhykkeiden ala kasvoi 43 prosenttia ja viherlannoitusnurmien 33 prosenttia. Molempien toimenpiteiden ala on tänä vuonna hieman alle 37 000 hehtaaria.

Viherlannoitusnurmea ilmoitti hakemuksessaan 800 tilaa enemmän kuin viime vuonna ja suojavyöhykkeitä tuhat tilaa enemmän. Viherlannoitusnurmea on tänä vuonna vajaalla 4 100 tilalla ja suojavyöhykkeitä 5 400 tilalla.

Sen sijaan ekojärjestelmän luonnonhoitonurmien ala pysyi lähes viimevuotisella tasollaan. Niin ikään ekojärjestelmätukeen kuuluva monimuotoisuuskasviala laski viime vuodesta vajaat viisi prosenttia.

Tässä tarkastelussa ympäristönurmialaan ei ole laskettu mukaan esimerkiksi kerääjäkasveja eikä turvepeltojen nurmia, vaikka ne ovatkin ympäristösitoumuksen lohkokohtaisia toimenpiteitä.

Kerääjäkasvitoimenpiteeseen ilmoitetulla alalla voi kasvukaudella viljellä yksivuotista viljakasvia ja turvepeltojen nurmi -toimenpiteeseen ilmoitettu ala taas voi käyttökohteensa puolesta olla tavanomaista satonurmea.

Todennäköinen syy ympäristönurmien kasvaneeseen alaan on viljanviljelyn heikko kannattavuus.

Kasvinviljelyn talousasiantuntijat ovat jo vuosia kannustaneet viljelijöitä hakemaan viljakasveille vaihtoehtoja esimerkiksi tukijärjestelmän ympäristötoimista, ja viime vuonna nopeasti ja erittäin voimakkaasti kallistuneet tuotantopanokset sekä viljan alhainen tuottajahinta voimistivat entisestään patisteluita vilja-alan vähentämiseen.

Tämä näkyy selvästi myös peltotukien hakemustiedoissa. Yksivuotisia viljakasveja ilmoitettiin kasvulohkotiedoissa lähes 64 000 hehtaaria vähemmän kuin viime vuonna. Tähän tarkasteluun poimittujen ympäristöalojen kasvu kattaa tuosta alasta lähes kolme neljäsosaa.

Loppu vilja-alan vähennyksestä on mennyt erikoiskasveille, joiden ala kasvoi tukihakemustietojen perusteella viime vuodesta. Rehuherneen ala kasvoi 8 200 hehtaaria, kevätrapsin 8 000 hehtaaria ja kevätrypsin 5 500 hehtaaria, härkäpavun 2 500 hehtaaria ja öljyhampun 1 700 hehtaaria.

Toinen syy nimenomaan maanparannus- ja saneerauskasvien huomattavasti kasvaneeseen alaan lienee sen hehtaarikorvauksen nosto. Viime vuonna korvausta maksettiin 190 euroa hehtaarille, tänä vuonna 223 euroa.

Niin ikään toimenpiteen suosiota on saattanut edesauttaa se, että toimenpidettä voi nyt toteuttaa ensi kertaa kaksivuotisena ja tänä vuonna uutena kasvina toimenpidelohkon kasviksi on hyväksytty apila. Apilaa ilmoitettiin lähes 9 500 hehtaarille maanparannus- ja saneerauskasvialasta.

Myös suojavyöhykkeiden korvausta nostettiin täksi vuodeksi. Viime vuonna korvaus oli 350 euroa ja tänä vuonna 430 euroa hehtaarille.

Suojavyöhykkeiden osalta on huomioitava se, että toimenpiteeseen ilmoitettu ala on pidettävä suojavyöhykkeenä sitoumuskauden loppuun asti. Ensi vuonna siihen ilmoitettua alaa ei siten voi siirtyä esimerkiksi takaisin yksivuotisten viljakasvien viljelyyn sen paremmin kuin erikoiskasveillekaan toisin kuin esimerkiksi viherlannoitusnurmen tai maanparannus- ja saneerauskasvien alaa.

Ensimmäisen kerran suojavyöhykkeisiin ilmoitettu ala voi käytännössä merkittävästi vähetä vasta vuonna 2028, kun ensimmäiset, vuonna 2027 annetut ympäristösitoumukset ovat päättyneet ‒ ja samalla olettaen, että nykyinen tukijärjestelmä jatkuu siirtymäkauden myötä.