Viljanviljely väheni – tässä on kesän ensimmäinen satoennuste ja arvio viljan riittävyydestä

Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi viime viikolla alustavat tiedot tämän kesän kasvilajikohtaisista viljelyaloista. Tiedot perustuvat viljelijöiden tukihakemuksissaan ilmoittamiin pinta-aloihin.

Viljelyalojen pohjalta voidaan laskea karkea arvio tulevasta sadosta. Viljanostajat epäilemättä laskevat nyt erilaisia skenaarioita satomääristä ja pohtivat niiden pohjalta hinnoitteluvaihtoehtoja.

Keskimääräisissä hehtaarisadoissa on viime vuosina ollut suuriakin vaihteluja. Viime syksynä Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) viljataseen mukaan vehnän keskimääräinen hehtaarisato oli 4,4 tonnia. Myös ruis ylitti neljän tonnin rajan.

Syksyllä 2024 rukiin keskisato oli 2,7 tonnia hehtaarilta ja vehnän 3,5 tonnia. Vehnällä satoon vaikuttanee vaihtelu syysvehnän pinta-aloissa.

Ohralla ja kauralla vaihtelu hehtaarisadoissa on ollut vähäisempää. Niillä molemmilla keskisato oli vuonna 2024 noin 3,6 tonnia ja viime syksynä oltiin 3,8 tonnin pinnassa.

Tehdään ensimmäinen arvio käyttämällä kaikille viljoille 3,5 tonnin hehtaarisatoa.

Syys- ja kevätvehnää on tänä kesänä viljelyssä yhteensä 212 100 hehtaaria. 3,5 tonnin hehtaarisadolla vehnää tulisi yhteensä noin 742 400 tonnia eli 742,4 miljoonaa kiloa.

Vehnän kulutus kotimaassa on ollut alle 700 miljoonaa kiloa vuodessa. Lisäksi Vyrin arvion mukaan vehnää on edelleen viime syksyltä varastoissa yli 400 miljoonaa kiloa.

Vehnällä kysymys on joka vuosi, kuinka paljon sadosta soveltuu myllyille ja kuinka paljon menee rehuksi. Se selviää vasta syksyllä. Alustavasti voidaan arvioida, että vehnää olisi ensi talvena tavallista enemmän vientiin.

Ruista on tänä kesänä viljelyssä 16 300 hehtaarilla. 3,5 tonnin hehtaarisadoilla sato olisi 57 miljoonaa kiloa.

Rukiin kulutus kotimaassa on viime vuosina ollut noin 80 miljoonaa kiloa vuodessa. Vyrin mukaan varastoissa ruista on tänä kesänä 48 miljoonaa kiloa. Jos laadut osuvat kohdilleen, ruista riittää ensi talveksi.

Tällaisella sadolla ruisvarastot pienenisivät talven aikana, joten ruismarkkina näyttää tässä arviossa viljelijän kannalta hyvältä.

Ohraa on tänä kesänä 351 700 hehtaaria. Käyttämällä arviossa 3,5 tonnin hehtaarisatoa, ohraa tulisi yhteensä 1,2 miljardia kiloa. Sato olisi tällöin samaa luokkaa kuin viime vuonna ja kattaisi juuri kotimaisen hieman alle 1,2 miljardin kilon kulutuksen.

Vyrin mukaan varastoissa ohraa on viime syksyltä vielä noin 350 miljoonaa kiloa. Se riittää puintien alkuun.

Kauraa on viljelyssä 290 500 hehtaaria. 3,5 tonnin hehtaarisadolla sato olisi yhteensä miljardi kiloa. Kotimainen kulutus on 700 miljoonan kilon luokkaa.

Kauralle vienti ei ole ongelma, vaan suomalaiselle kauralle löytyy aitoa kysyntää jo lähialueilta muun muassa Saksasta. Jos vienti on viime vuosien tapaan jälleen yli 400 miljoonaa kiloa, pysyisi kauratase viljelijöiden kannalta hyvänä.

Seosviljaa Luken mukaan on viljelyssä 40 900 hehtaaria ja muita viljoja 14 700 hehtaaria.

Tässä karkeassa satoarviossa neljän pääviljan sato olisi yhteensä noin kolme miljardia kiloa.

Kesän ja syksyn sää lopulta määräävät, onko sato suurempi vai pienempi. Esimerkiksi neljän tonnin hehtaarisadoilla kokonaissato lähestyisi jo 3,5 miljardia kiloa.

Viime vuosina viljan kulutus on kotimaassa ollut hieman alle 2,6 miljardia kiloa vuodessa.

Viime syksynä kotimaan viljasato oli yhteensä 3,4 miljardia kiloa. Kotimaan kysynnän reippaasti ylittävä tarjonta näkyy heikkona kannattavuutena viljatiloilla.

Tässä hyvin alustavassa arviossa vehnää lukuun ottamatta kysyntä ja tarjonta olisivat melko hyvässä tasapainossa.

Viljanviljely väheni Luken mukaan viime kesään verrattuna nyt yhteensä 70 000 hehtaaria. Viljaa on seosviljat ja ryhmä muu vilja mukaan laskettuna yhteensä runsaat 900 000 hehtaaria.

Omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta tätä pienempikin vilja-ala riittäisi.

Tänä keväänä viljalta siirtyi pinta-alaa muun muassa öljy- ja valkuaiskasveille. Se on huoltovarmuusnäkökulmasta hyvä asia, sillä valkuaiskasveissa Suomi on tuontiriippuvainen eikä esimerkiksi soijan ja rapsirouheen tuontitarve lopu nytkään.

Viljaa sen sijaan viedään Suomesta yli kymmenkertainen määrä verrattuna tuontiin. Kuluvalla kaudella vehnää, ruista, ohraa ja kauraa on Vyrin mukaan tuotu Suomeen yhteensä 50 miljoonaa kiloa.

Viljaa on viety Suomesta muihin maihin Vyrin arvion mukaan yhteensä 579 miljoonaa kiloa, josta kauraa 480 miljoonaa kiloa ja loppu 99 miljoonaa kiloa vehnää.

Herneala on nyt suurempi kuin koskaan ja ylittää 50 000 hehtaaria, Luke kertoo. Härkäpavun ala palautui parin heikomman vuoden jälkeen 9 000 hehtaariin.

Rypsiä ja rapsia on tänä kesänä yhteensä 68 200 hehtaaria, kun viime vuonna ala oli 56 300 hehtaaria.

Perunan viljelyala kasvoi 7 prosentilla yli 20 000 hehtaarin. Kasvua tuli erityisesti tärkkelys- ja teollisuusperunasta.

Sokerijuurikasta on aavistus viime kesää vähemmän, 16 000 hehtaaria.

Erikoiskasveista muun muassa kuminan, öljyhampun ja korianterin alat kasvoivat.

Luken tilastossa muun muassa viherlannoitusnurmet ja luonnonhoitopellot on laskettu mukaan kesantoihin.

Kesantojen kokonaisala kasvoi lähinnä viherlannoitusnurmialan kasvun myötä yli 25 000 hehtaarilla 269 600 hehtaariin.

Yhdessä viherlannoitusnurmet ja luonnonhoitopellot muodostavat yli 80 prosenttia kesantojen kokonaisalasta, Luke kertoo. Viherlannoituksesta on monia hyötyjä viljelykierrossa.

Avo-, sänki-, ja viherkesannon ala puolestaan laski. Avokesannon osuus kaikista kesannoista jäi alle kahteen prosenttiin.