Markka maahan lannoitteina, kolme takaisin syytöksinä: Viljelijähaastatteluilla kerätään tietoa lannoituksen historiasta
Projektitutkija Virva Silvennoinen kerää muistitiedosta aineistoa väitöskirjaa varten.Tilaajalle
Miltä lannoituksen historia näyttää viljelijöiden näkökulmasta?
Sitä valottavat parhaillaan käynnissä olevat muistitietohaastattelut. Työnimi hankkeelle on ”Markka maahan lannoitteina, kolme takaisin syytöksinä: Typpi- ja fosforilannoituksen ympäristöhistoria Suomessa toisesta maailmansodasta 2000-luvulle.”
Viljelijät ovat olleet tyytyväisiä siihen, että heidän mielipidettään on kysytty, kertoo projektitutkija Virva Silvennoinen Turun yliopistosta.
”Mediassa maatalouden roolista ja lannoituksesta kuva on ollut negatiivissävytteinen.”
Hän on haastatellut tutkimusta varten viljelijöitä Satakunnasta, Varsinais-Suomesta ja itärajalta saakka. Aineistoa on jo kertynyt yli 400 sivua.
Silvennoinen kerää muistitiedosta aineistoa väitöskirjaa varten.
Kaikkiaan lannoituksen historiaa luodataan haastatteluissa 1960-luvulta aina 2000-luvun alkuun saakka.
Tuona aikana ovat muuttuneet niin suositukset ja käytännöt kuin asenteetkin lannoitusta kohtaan.
Kyselytutkimuksen taustalla on Itämeren saastumiseen ja suojeluun liittyvä tutkimusprojekti.
Lannoituksen historiaa ei ole aiemmin perusteellisesti tutkittu Suomessa, kertoo Turun yliopiston erikoistutkija Simo Laakkonen.
Myöskään kansainvälisesti lannoituksen historiasta yhdistettynä vesistövaikutuksiin ei ole kunnollista tutkimusta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
