Kasvukausi jopa 10 päivää keskimääräistä edellä – kevätviljat onnistuneet syysviljoja paremmin

Puinnit alkoivat ennätysaikaisin ja ovat jatkuneet hyvässä tahdissa, kertoo Pro Agria.

Etelä- ja Kaakkois-Suomen sekä Etelä-Karjalan alueella päästiin puimaan syysvehnää ja kuminaa jo heinäkuun lopussa. Syysvehnän ja syysöljykasvien sekä kuminan puinnit ovat kaikkein pisimmällä. Kevätviljojen ja herneen puinnit ovat tällä hetkellä täydessä käynnissä, ja osassa maakuntia puinneissa on jo päästy puoleen väliin.

Osa kasvustoista ei kuitenkaan ole vielä valmista, mikä siirtää puinteja myöhemmäksi. Vilja on ollut pääosin kuivaa paitsi rukiilla. Myös jälkiversontaa on esiintynyt.

Kasvukausi on noin viikosta jopa 10 päivään edellä keskimääräisestä.

Kuivan ja kuuman touko-kesäkuun jälkeen heinäkuussa saatiin paljon sateita, erityisesti läntisessä Suomessa, ja kasvustot ovat saaneet vettä paikoin jopa liikaakin.

Satonäkymissä on suurta vaihtelua. Kuivuus ehti aiheuttaa satotappioita isossa osassa maatamme, vaikka heinäkuun sateet paransivat sato-odotuksia.

Elokuun alun sateet ovat pehmentäneet peltoja. Ongelmia sadonkorjuussa on muun muassa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla.

Lisäksi vasta heinäkuussa saadut sateet ovat aiheuttaneet viljoilla jälkiversontaa ainakin Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Hämeessä.

Kasvitaudit ovat heikentäneet viljan laatua. Viljaa on paikoin mennyt pahoin lakoon, mikä aiheuttaa laaturiskin ja nostaa kuivauskustannuksia.

Pelloilla on havaittu myös rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää. Nämä vieraslajit leviävät tehokkaasti ja hyötyvät hellesäistä. Tärkeää on estää saastuntojen leviäminen jo alkuvaiheessa, ja tarkistaa tässä vaiheessa erityisesti ulkomaista alkuperää olevilla siemenseoksilla kylvetyt monimuotoisuuspellot ja vastaavat. Pahoissa saastunnoissa rikkakasvustot on parasta niittää, kerätä pois ja polttaa, jotta estetään uudelleen siementäminen.

Kumina on onnistunut tänä vuonna koko maassa kohtalaisen hyvin. Kuvituskuva. Kuva: Taina Renkola

Kevätviljojen satotaso on ollut tähän mennessä tyydyttävä. Parhaiten niin määrän kuin laadun osalta näyttävät onnistuneen kevätvehnä ja kaura.

Ohran sato jää keskimääräistä heikommaksi. Ohran ja kauran jyvät ovat paikoin olleet pieniä ja hehtolitrapainot matalia. Punahometta on havaittu lähes koko Suomessa.

Kumina on onnistunut tänä vuonna koko maassa kohtalaisen hyvin ja satotasot ovat olleet hyviä. Lisäksi laatu vaikuttaa hyvältä.

Myös herne näyttää onnistuneen tänä vuonna, mutta korjuussa on ollut haasteita rikkakasvien ja lakoisuuden vuoksi, ja tämän takia hernettä tulee jäämään puimatta jonkin verran.

Syysöljykasvit eivät tuottaneet suurta satoa, mutta kevätöljykasvit näyttävät tällä hetkellä kohtuullisen hyviltä ja ovat tuleentumassa. Niiden korjuuseen päästään aikaisintaan kuun vaihteesta eteenpäin.

Vuosi 2024 ei ollut syysviljojen vuosi. Syysviljoissa satotaso on vaihdellut välttävästä tyydyttävään.

Rukiin satotaso on ollut tyydyttävää tai paikoin jopa heikkoa talvivaurioiden ja toisaalta myös alkukesän helteiden takia. Myös sadon laadussa on ollut ongelmia jälkiversonnan ja torajyvien takia.

Satovaihtelut syysvehnissä ovat olleet isoja. Jos talvehtiminen onnistui hyvin, sadot ovat olleet hyviä. Syysvehnien laatu on ollut pääosin tyydyttävää tai hyvää, mutta myös heikompaa laatua on paljon.

Lähes puolet tiloista aikoo tehdä kolmannen säilörehusadon tänä syksynä. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen

Säilörehusato on ollut toisen sadon osalta hyvä koko Suomessa, ja sen korjuu on loppusuoralla koko maassa. Toiselle sadolle saadut sateet auttoivat sadon määrässä, ja laatu on ollut myös hyvää.

Lähes puolet tiloista aikoo tehdä kolmannen säilörehusadon tänä syksynä. Sateista johtuen kolmas säilörehusato on hyvässä kasvussa koko Suomessa, ja se paikkaa monin paikoin heikoksi jäänyttä ensimmäistä nurmisatoa.

Myös laitumet ovat kasvaneet hyvin.

Sokerijuurikkaan sato-odotukset ovat hyvät koko maassa. Perunannosto on vasta alussa, eikä sateita enää kaivattaisi. Perunakasvustot näyttävät tyydyttävästä hyvään tänä vuonna, vaikka perunaruttoa on ilmennyt.

Pitkä hellekausi ja paikoittaiset kovat ukkoskuurot vaikuttavat satonäkymiin puutarhakasveilla.

Herukan pääsatokausi on meneillään, ja konekorjuu on täydessä vauhdissa herukoiden päätuotantoalueella Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa. Herukkasadosta näyttää tänä vuonna tulevan hyvä.

Tällä hetkellä korjataan avomaalla vielä vadelmaa ja pensasmustikkaa. Kotimaisen pensasmustikan sadosta näyttäisi tänä vuonna tulevan hyvä.

Mansikan avomaan satokausi on pääosin ohitse, viimeisiä eriä kerätään vielä. Tunneleissa jatkuu mansikan, vadelman ja karhunvadelman satokausi vielä pitkään.

Kesä- ja syysomenien sato arvioidaan hyväksi. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

Etelä-Suomen ja Ahvenanmaan omenatarhoissa ovat jo aikaisimmat lajikkeet pääosin korjattu. Tällä hetkellä korjataan Julyred-lajikkeen omenasatoa. Sen jälkeen tulevat vuoroon Collina ja Discovery.

Kesä- ja syysomenien sato arvioidaan hyväksi. Syynä tähän on onnistunut pölytys ja kevään lämpimät säät, jotka lisäsivät kukintaa ja vauhdittivat omenien kehitystä.

Myös kotimaista luumua on tällä hetkellä saatavissa Ahvenanmaalta, ja päärynäsato valmistunee parin viikon sisällä.

Tuorevihannesten valikoima on nyt laajimmillaan. Parhaillaan korjataan ainakin kerä-, kukka-, parsa- ja kyssäkaalin, rapean keräsalaatin, maissin, kiinankaalin, nippusipulin, pussiporkkanan, punajuuren, tarhaherneen, avomaan kurkun ja kesäkurpitsan satoa.

Myös varastovihannesten korjuu on alkamassa ja satonäkymät ovat normaalit. Herneen satonäkymät ovat vaihtelevia. Vihannekset ovat pääosin hyvälaatuisia ja sato-odotukset ovat hyvät, etenkin jos viljelmillä on ollut kastelumahdollisuus hellejaksoina.