MTK: ”Viljan hintaa mahdollista nostaa jopa 50 euroa tonnilta kotimaan markkinaa tasapainottamalla”
Peltokasvifoorumi vaati viljapuolen edunvalvonnan vahvistamista ja listasi 16 toimenpidettä tavoitteeseen pääsemiseksi.Tilaajalle
Arto Laine puimassa rapsia Hattulassa. Arkistokuva. Kuva: Kimmo Haimi”Erityisesti kotimaan viljamarkkinaan pitää ja on mahdollista vaikuttaa monella tavalla. Jos viljelijät itse, poliittiset toimijat ja MTK edunvalvojana ottavat kaikki asian omakseen, on teoilla saavutettavissa isoja vaikutuksia”, sanoi Arto Laine MTK:n Peltokasvifoorumin viljatilojen kannattavuusongelmaan keskittyneen kokouksen jälkeen.
Peltokasvifoorumin puheenjohtajana ja MTK:n 3. puheenjohtajana toimiva Laine totesi viime viikolla Teeriharjulla kokoontuneen kriisikokouksen ja Lahdessa torstaina pidetyn peltokasviseminaarin myötä muodostuneen selvän tilannekuva viljatilojen tilanteesta.
”Heikko tulevaisuudenkuva on ollut nähtävissä myös Luonnonvarakeskuksen tilastoista.”
”Kannattavuuden parantamiseksi tärkeintä on nyt markkinavaikuttaminen. Se on ainoa kestävä tapa kääntää tilannetta parempaan suuntaan, kun esimerkiksi tukipuoleen liittyy uhkakuvia myös seuraavaan CAP-kauteen tähdättäessä.”
Foorumi vaatii MTK:lta peltokasvisektorin edunvalvontaan lisää resursseja.
”Nykyinen toimintatapa ei riitä. Kasvinviljelijöitä on MTK:n jäsenistä merkittävä osa, mutta ääni ei tule kuulluksi. Brysselin päässä tapahtuvan EU-vaikuttamisen lisäksi tarvitaan enemmän toimia kotimaassa”, todettiin tiedotteessa, joka sisälsi myös kattavan 16 kohdan listauksen erityisesti CAP-valmistelussa huomioitavista asioista.
Peltokasvifoorumin toimenpidelista
1. Lannoitteiden kadmiumrajan nosto
2. Viljanviennin väylämaksujen poistaminen ja muiden viljanvientiin liittyvien kustannusten alentaminen
3. TUKES:n toiminnan järkeistäminen
4. Öljy- ja valkuaiskasvien tuotantopalkkion korottaminen yhdistettynä laatu- ja tuotantovaatimusten kiristämiseen.
5. Kannusteet metsitykseen ”huonoille” lohkoille.
6. Tuki tuottajaorganisaatioiden perustamiseen ja toiminnan kehittämiseen.
7. ”Kuivauskorvaus” korotettuna energiaveronpalautuksena viljan kuivattamiseen käytetylle energialle.
8. Riskienhallintavälineiden tuki sekä sato- ja markkinariskien hallintaan.
9. Edellä mainittujen toimenpiteiden tukeminen esim. hanke- ja kehittämistuilla.
10. Tukijärjestelmien yksinkertaistaminen, jotta saadaan merkittävästi yksinkertaisempi tukikokonaisuus, jonka valvonta ja hallinta olisi helpompaa ja mahdollistaisi maksatusaikataulujen kiristämisen huomattavasti.
11. Tukien kohdentaminen aktiivituotannolle sekä nuorille ja kehittäville tiloille. Eläkeläisille ei täyttä tukea.
12. Korotetut kannustimet vaihtoehtoisille pellonkäyttömuodoille kuten maanparannuskasveille, viherlannoitusnurmille, maisemakasveille jne. Ehtona kuitenkin se, että 2-3 vuoden jälkeen on kylvettävä satokasvi, jotta nämä pellonkäyttömuodot saataisiin osaksi viljelykiertoa.
Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää:
13. Ruokaviraston toiminnan tehokkuuden arviointi ja parantaminen
14. Kasvinjalostuksen luokittelu strategiseksi toimialaksi
15. Panostukset kotimaisen valkuaisen teolliseen jalostukseen ja tuotekehitykseen
16. Reilu datatalous
”Kannattavuuden parantamiseksi tärkeintä on nyt markkinavaikuttaminen. Se on ainoa kestävä tapa kääntää tilannetta parempaan suuntaan, kun esimerkiksi tukipuoleen liittyy uhkakuvia myös seuraavaan CAP-kauteen tähdättäessä.”
”Peltokasvifoorumi toteaa, että viljan hintaan on mahdollista saada jopa 50 euroa tonnilta lisähintaa, jos viljamarkkinat saataisiin tasapainoon”, ilmenee foorumin tiedotteesta.
Laine toteaa kyseessä olevan nimenomaan kotimaanmarkkinoihin kohdistuvien korjausten.
”Nyt, kun viljasta on vuosittain noin 20-25 prosenttia ylituotantoa, pysyy viljan hinta Suomessa halpana. Teollisuus laskee viennistä kertyvän 30-50 euron kustannuksen tonnia kohti, ja ylijäämän vienti käynnistyy vasta, kun se on ulosmitattavissa hinnasta. Puhutaan Itämeri-alennuksesta. Tähän on näkemyksemme mukaan mahdollista saada muutos erilaisin markkinatoimin”, avaa Laine arviota.
Vienti itsessään helpottaisi Suomen viljatasetta. Siihen liittyviä kustannuksia pitäisikin Laineen mukaan saada leikattua. Eri tahoilla esiin on noussut esimerkiksi jo vaatimus väylämaksujen poistosta.
”Vientiä pitäisi myös tukea suoraan.”
Laine näkee, että tukipolitiikka olisi ulotettava myös viljelijöiden suoraan vientiin tuottajaorganisaatioiden kautta.
”Jos suurin osa viljelijöistä liittyisi tuottajaorganisaatioihin ja markkinoisi viljansa niiden kautta, niin sillä saataisiin tilannetta käännettyä huomattavasti toivottuun suuntaan ja viljelijöillä olisi hinnoissa neuvottelunvaraa.”
Tuottajaorganisaatioita on toistaiseksi viljasektorilla vasta kaksi: ViljaTavastia osuuskunta ja Vilja-Aitta Oy.
”Vaikka tavoitteena on etsiä jäsenten viljalle aina markkinoiden paras hinta, se ei välttämättä toteudu jokaisen myytävän erän kohdalla. Pitkällä aikavälillä tuottajaorganisaation kautta myydylle viljasta saisi kuitenkin parhaan hinnan.”
”Tavoitteena pitää olla viljataseen tasapainottaminen jo ensi satokaudella. Pikaista helpotusta viljanviljelijöiden talouteen voisi tuoda viljan kuivauskustannukseen perustuva energiaveron korotettu palautusmaksu.”
Viljatasetta voidaan tervehdyttää myös ottamalla viljelykiertoon enemmän muutakin kuin viljaa.
”Tosin öljy- ja valkuaisainekasvien viljely ei ole lähtenyt lentoon sen vuoksi, että niiden viljelyyn liittyy niin suuria riskejä. Jos tuotantoa halutaan ohjata sinne suuntaan, olisi tukipolitiikalla myös lievennettävä riskejä.”
Viljatilojen kannattamattomuuskierre on suurelta osalta seurausta kustannusten rajusta noususta.
”Lannoitteiden kadmiumrajan poistolla voitaisiin saada markkinoille lisää tarjontaa ja lannoitteiden hintaa alemmas. Meillä raja on korkeampi kuin muualla maailmassa. Kasvisuojeluaineiden hintoihin päästäisiin taas puuttumaan suoraviivaistamalla TUKESin toimintaa. Kemikaaleihin liittyvät linjaukset voisivat olla jopa yhteispohjoismaisia.”
MT tiedusteli Laineelta, mikä on seuraava askel kasintuotantotilojen edunvalvonnassa.
”Seuraavaksi pitää vaikuttaa sopimuspohjaisen viennin lisäämiseen ja niin sanottujen alituotantokasvien viljelyalan lisäämiseen. Tavoitteena pitää olla viljataseen tasapainottaminen jo ensi satokaudella. Pikaista helpotusta viljanviljelijöiden talouteen voisi tuoda viljan kuivauskustannukseen perustuva energiaveron korotettu palautusmaksu.”
- Osaston luetuimmat
