Aleksi Alanto esitteli tilansa toimintaa peltopäivillä vuonna 2019. Arkistokuva. Kuva: Jarno Mela
Viljatilojen kriisi: Lannoitehintojen taso asettaa viljatiloille kovan satovaatimuksen ensi vuodeksi
Peltovuokrien tasoa on niin ikään syytä pohtia.TilaajalleSomero
”Ongelman juurisyy on se, että tuotannon kustannukset ovat nousseet sellaiselle tasolle, etteivät ne vastaa tuottoja. Tuottoja ovat siis myynti ja tuet”, avasi Pro Agria Keskusten liiton Sari Peltonen viljatilallisille heidän kohtaamaansa kannattavuusongelmaa Somerolla maanantaina järjestetyssä kriisikokouksessa.
Kustannuskäyrä on jäänyt pysyvästi sellaiselle tasolle, ettei suurin osa viljatiloista pysty tekemään minkäänlaisia investointeja.
Lannoitteiden hinnan nousun vuoksi viljelijöiden pitäisi saada viljastaan ensi vuonna 300 euron tonnihintaa pitääkseen nenänsä pinnalla.
”Viimeisen kolmen vuoden aikana ahdinko on syventynyt. Rima on asetettu nyt liian ylös.”
Peltonen totesi, että vuoden 2007 käännekohdan jälkeen vain yhtenä vuonna, vuonna 2022, viljatuotannon kannattavuus on yltänyt sellaiselle tasolle, jonne sen pitäisi yltää joka vuosi.
”Viimeisen kolmen vuoden aikana ahdinko on syventynyt. Toimintaa on rahoitettu muista lähteistä; esimerkiksi säästöistä, metsätuloilla tai urakontituloilla. Rima on asetettu nyt liian ylös”, summasi Peltonen.
Peltonen kysyi yleisöltä, mitä viljatiloilla aiotaan ensi vuonna kylvää näyttäen kannattavuuslaskelmaa rehuohran ja apilanurmen välillä. Jos ohran sato asettuisi 3550 tonnin tasolle, asettuisi sen kate 336 euroon, viherlannoitusnurmen katteen huidellessa ohi 347 euroon. Viljan viljelyn eteen on tehtävä huomattavasti enemmän työtä.
”Eikä tässä ole huomioitu vielä sitä, että viherlannoitusnurmen tukitaso nousee vuonna 2026. Viherlannoitusvuosi ei ole mikään nollavuosi. Sillä parannetaan pellon typpilatausta ja parannetaan tulevien vuosien kasvukuntoa”, hän lohdutti.
Kustannuksia kertyy viljatiloille toki muustakin kuin lannoitteista.
”Kuinka monella teistä on vuokrapeltoa, nostakaa käsi ylös”, kehotti Aleksi Alanto.
Ehkä neljäsosa salin 800 viljanviljelijästä nosti kätensä.
”Kuinka moni teistä maksaa mielestään liikaa vuokraa”, kysyi Alanto seuraavaksi.
Muutama käsistä laskeutui.
”Miettikää nyt mihin te rahanne valutatte”, toivoi Alanto napakan puheenvuoronsa päätteeksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
