Norja siirtyy kokonaan hidaskasvuisiin broilereihin — Suomessa suunta toinen

Siipikarjankulutus kasvaa ja broileri niittää mainetta terveellisen ja ilmastoystävällisen eläinproteiinin muotona.

Samalla on kuitenkin kasvanut keskustelu lintujen nopeaan kasvuun liittyvistä haasteista.

Nopeakasvuisuus nostaa muun muassa jalkaongelmien riskiä ja voi vähentää lintujen aktiivisuutta.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen Efsa on suositellut, että broilerien kasvunopeutta pitäisi rajoittaa maksimissaan 50 grammaan päivässä. Esimerkiksi suosittu Ross 308 -hybridi kasvaa tätä nopeamin.

Hollannissa kuluttajamyynnissä on siirrytty hitaammin kasvaviin lintuihin. Nopeakasvuisia broilerihybrideitä kasvatetaan yhä vientiin.

Norja on luopumassa kokonaan nopeakasvuisten broilerihybridien käytöstä.

Maan siipikarjateollisuus on sopinut luopuvansa nopeakasvuisista broilereista vuoden 2027 loppuun mennessä, kertoo Poultrynews.

Kyse on teollisuusjohtoisesta päätöksestä: Maan hallitus ei ole kieltänyt nopeakasvuisten hybridien käyttöä.

Myös Tanska on rummuttanut hidaskasvuisten hybridien puolesta.

Nopea kasvu voi vähentää lintujen aktiivisuutta. Arkistokuva. 

Aihe nousi esiin BroilerNet-webinaarissa.

BroilerNet-hankkeessa broileriketjun edustajia on tuotu yhteen 13 eri maasta. Hankkeessa edistetään broilerien hyvinvointia, terveyttä ja tuotannon kestävyyttä jakamalla tietoa eri maiden toimiviksi todetuista käytännöistä.

Norja elää sisämarkkinassa, muistuttaa webinaariin osallistunut Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Veera Lehtilä.

Suomi ja Ruotsi eivät ole toistaiseksi lähdössä hidaskasvuisiin broilereihin.

Hidaskasvuinen broileri vaatii enemmän rehua ja sen kasvatusaika on luonnollisesti pidempi. Myös ilmastovaikutus on suurempi.

”Siirtymä vaatisi järkyttäviä toimia.”

Yleinen taloustilanne ja tuotantopanosten kallistuminen jarruttaa osaltaan uudistuksia, jotka tietäisivät ketjuun lisäkuluja.

Nykyisellään broilerin hiilijalanjälki on kilpailukykyinen jopa joidenkin kasviproteiinien, kuten brasilialaisen soijan, kanssa. Hiilijalanjälkeen liittyvistä tuloksista kertoi Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilkka Leinonen.

”Jos hanke toteutettaisiin 10 vuoden päästä, olisi kiintoisaa nähdä, missä ollaan”, Lehtilä pohtii.