Voisiko Suomessa kasvattaa hidaskasvuisia broilereita? Luke ja lihatalot selvittävät asiaa

Osa kuluttajista toivoo vaihtoehtoja nykyiselle broilerituotannolle ja keskiöön nousevat hidaskasvuiset broilerit. Niiden kasvatusaika on pari viikkoa pitempi kuin yleisesti tuotannossa olevien broilereiden.

Hidaskasvuisuus on myös monen länsimaalaisen eläinten hyvinvointimerkinnän ja -sertifikaatin kriteerinä. Näistä esimerkkinä on eurooppalainen kanasitoumus ECC.

Luonnonvarakeskus Lukessa selvitetään parhaillaan, mitkä olisivat mahdollisuudet aloittaa hidaskasvuisen broilerin tuotanto Suomessa, mitä hidaskasvuiseen linjaan vaihtaminen tarkoittaisi suomalaiselle kuluttajalle sekä mitkä olisivat muutoksen vaikutukset tuotantoon, talouteen ja ympäristöön.

Tutkimusta tehdään muun muassa siksi, että suomalainen broileriala säästyisi samanlaiselta kriisiltä kuin kananmuna-ala muutama vuosi sitten kohtasi, kertoo projektipäällikkö Heidi Högel Lukesta.

Kauppa ilmoitti, ettei enää osta virikehäkeissä tuotettuja munia. Häkkeihin investoineet tilat kohtasivat suuria taloudellisia vaikeuksia ennen kuin tuotanto saatin sopeutettua uuteen tilanteeseen.

Broileriala ei halua joutua samanlaiseen altavastaajan asemaan vaan etsii oma-aloitteisesti vastauksia moniin hidaskasvuisen broilerin tuottamiseen liittyviin kysymyksiin.

Broilerirodun vaihtaminen vaatisi toimintatapojen muutoksia koko tuotantoketjulta.  Kuva: Sanne Katainen

Luken tutkimuksen broileri on kansainvälisen jalostusyhtiö Aviagenin hidaskasvuinen Rustic Gold, jonka muun muassa ECC-sitoumus hyväksyy.

Broilereiden ruokintakokeita on tehty Luken omissa tiloissa, Högel kertoo. Tuloksia on odotettavissa kesän kynnyksellä.

Huhtikuun alussa alkoivat tilakokeet kolmella broileritilalla. Niillä kasvatetaan Rustic Goldia samoissa oloissa ja samalla rehustuksella kuin Ross 308:aan, joka on maamme yleisin broileri.

Högel kertoo, että tilakokeilla selvitetään laajasti muun muassa lintujen hyvinvointiin liittyviä asioita kuten jalkapohjien terveyttä ja liikkumista mutta myös sitä, miten paljon lihaa eri broilerit tuottavat.

Alustavia tuloksia tiloilta saadaan tulevana syksynä.

Slow Bro -tutkimushanke alkoi kaksi vuotta sitten helmikuussa ja päättyy ensi vuoden maaliskuun lopussa.

Luken yhteistyökumppanina tutkimuksessa on Suomen Siipikarjaliitto. Tutkimusta rahoittavat Atria, HK Foods Finland, Naapurin Maalaiskana, Hankkija, Kesko, SOK, Lidl Suomi sekä Maatilatalouden kehittämisrahasto.

Onko tutkimus objektiivinen, kun tutkittava elinkeino on taustajoukoissa?

”On”, vastaa Högel painokkaasti ja epäröimättä. Hän huomauttaa, että tutkijan tehtävä on saada faktat selville ja suhtautua tutkittavaan asiaan neutraalisti.

Högel muistuttaa myös nykyisen tutkimusmaailman faktoista. Tutkimuksiin ei juuri saa rahoitusta, ellei tutkimuksesta hyötyvää elinkeinoa ole mukana.

Keskusteluyhteys elinkeinon kanssa on tärkeää tutkijalle myös siksi, että elinkeino itse tuo esiin asioita, joita sen näkökulmasta olisi syytä tutkia, Högel jatkaa.

Suomalaisesta lihantuotannosta kolmasosa on broilerinlihaa. Sekä broilerinlihan kulutus että tuotanto ovat kasvaneet 2010-luvulla keskimäärin neljä prosenttia vuosittain.

Broilerinlihaa tuottavia sopimustiloja on noin 170 ja niiden kes­ki­ko­ko on noin 70 000 lintua.