Video: Laiduntava broileri on harvinainen näky – Tuiskulan tilalla asiat tehdään toisin

Broileri seisoo terhakkaasti kynnyksellä ja päättää sitten hypätä nurmelle. Karkumatka jää lyhyeksi, kun Pieter‑Jan Van Damme nostaa linnun takaisin muiden broilereiden joukkoon.

Broilerit tuntuvat tietävän, että kohta tapahtuu. Van Damme kävelee broilerihäkin päähän ja kiinnittää vaijerit autoon. Hitaasti hän alkaa hilata rakennusta eteenpäin.

Auton perässä ei suinkaan hilata kymmenien tuhansien lintujen broilerihallia, sillä Van Damme ja hänen puolisonsa Essi Ruuskanen kasvattavat laidun- eli niittybroilereita Tuiskula Farm -nimisellä tilallaan Siuntiossa.

Broilereiden kanssa Tuiskulassa on alkamassa toinen kesä. Laidunkananmunia on tuotettu viisi vuotta.

Suomessa on Tuiskulan lisäksi kolme muuta laidunbroileria tuottavaa tilaa.

Alkukesästä nurmen ollessa lyhyttä kanalaa voi vetää autolla, myöhemmin tarvitaan traktori. Kuva: Kimmo Haimi

Laidunbroilerit viettävät kesän nimensä mukaisesti laitumella kevytrakenteisessa kanalassa, josta käytetään englanninkielistä nimitystä hoop coop. Koko rakennus sitä kiertävine sähköaitoineen ja lintuineen pystytään siirtämään samalla kertaa.

Rakennus on 7 metriä leveä ja 15 metriä pitkä. Katto ja verkko suojelevat petolinnuilta ja häkin ympärillä oleva sähköaita pitää ketut poissa. Rakennus täyttää lintuinfluenssarajoitusten määräykset.

Parvessa on 700 lintua, murto-osa tavallisen suomalaisen broilerihallin lintumäärästä.

Kanalaa siirretään kaksi kertaa päivässä mittansa verran eteenpäin, jotta linnuilla on tuoretta nurmea syötäväksi. Sen lisäksi broilerit saavat luomurehua ja vettä.

”Alkukesästä nurmen ollessa lyhyttä kanalaa voi vetää autolla, myöhemmin tarvitaan traktori”, Van Damme kertoo.

Yhdessä parvessa on 700 broileria. Välillä on aikaa keikkua kanalan rakenteilla.  Kuva: Kimmo Haimi

Broilerit ”parturoivat” nurmen tehokkaasti ja napsivat samalla suihinsa paikalle eksyneet hyönteiset.

Laidunnuksen jälkeen nurmi saa levätä vähintään kolme kuukautta ennen kuin broilerit tuodaan samaan kohtaan uudelleen.

Broilerit eivät Van Dammen mukaan ole yhtä innokkaita kuopsuttelijoita tai kylpijöitä kuin kanat, mutta silti myös broilereiden jäljiltä laitumeen jää aukkopaikkoja. Ne ovat otollisia luonnonkasvien siementen itämiselle, mikä lisää luonnon monimuotoisuutta.

Ulkomaailma kiinnostaa tätä broileria. Se päätti tilaisuuden tullen katsoa, onko nurmi kanalan ulkopuolella vihreämpää.  Kuva: Kimmo Haimi

Laidunbroilereita kasvatetaan toukokuusta lokakuuhun, tänä aikana ehditään kasvattaa kaksi 700 linnun parvea.

Tuiskulan linnut ovat Rustic Gold -broilereita. Ne ovat hidaskasvuisempi kuin esimerkiksi Ross 308, joka on on käytännössä maailman yleisin broilerihybridi.

Tiput haetaan Dan Hatchin hautomosta Kokemäeltä. Pikkubroilerit viettävät ensimmäiset 2–3 viikkoa sisällä lämpimässä.

Rustic Gold kasvaa sisätiloissa teuraspainoon eli parikiloiseksi 43–50 päivässä, kun Ross 308 saavuttaa teuraspainon 35–40 päivässä.

Tuiskulassa broilerit teurastetaan omassa teurastamossa 56–70 päivän ikäisinä.

Pieter-Jan Van Damme nostaa karkulaisen takaisin kanalaan.  Kuva: Kimmo Haimi

”Linnut kasvavat hitaammin laitumella kuin ne sisätiloissa kasvaisivat.”

”Tällä hetkellä Rustic Gold on ainoa tarjolla oleva hidaskasvuinen hybridi meidän tarkoituksiimme”, Van Damme jatkaa.

Tuiskulasta myydään kokonaisia broilereita joko tuoreina tai pakasteena. Kaksi kolmasosaa menee kuluttajille joko tilalta suoraan tai Reko-rinkien kautta ja loput ravintoloihin.

Laidunbroilerit maksavat 17 euroa kilolta, yksi pakastelintu painaa 1,3-1,9 kiloa.

Broilereita teurastetaan kolmessa erässä viikon välein eli suurimmat ensin. Teurastusta edeltävänä päivänä linnut tuodaan tilateurastamon viereiselle laitumelle, jossa ne saavat rauhoittua.

Broileritiput viettävät pari, kolme ensimmäistä elinviikkoaan tipulassa ennen kuin ne siirretään laitumelle, Pieter-Jan Van Damme kertoo.  Kuva: Kimmo Haimi

Alkupääoman laidunbroilereiden tuotantoon Van Damme ja Ruuskanen keräsivät joukkorahoituslainan turvin. Rahaa tarvittiin yhteen uuteen hoop coopiin, yhden rakennuksen kunnostamiseksi broileritipujen tipulaksi sekä tilateurastamon rakentamiseen.

Investoinnin suuruus oli noin 50 000 euroa, josta 40 000 oli tavoitteena saada kasaan joukkorahoituslainalla. Minisijoitus oli 500 euroa ja korko kahden vuoden lainalla viisi prosenttia, Van Damme kertoo.

Tarvittava summa saatiin kokoon.

Essi Ruuskanen ja Pieter-Jan Van Damme harjoittavat tilallaan uudistavaa viljelyä.  Kuva: Kimmo Haimi

Tuiskulassa harjoitetaan uudistavaa eli regeneratiivista viljelyä. Munien ja broilerinlihan lisäksi tilalla viljellään myyntiin monenlaisia vihanneksia ja syötäviä kukkia.

Paitsi satoa, uudistavassa viljelyssä tavoitellaan maaperän hyvinvointia ja kasvukunnon parantamista, luonnon monimuotoisuutta, toimivaa vesitaloutta ja maan hiilivaraston kasvattamista. Peltoja ei kynnetä eikä käytetä kemiallisia lannoitteita tai torjunta‑aineita

Broilereilla ja kanoilla on tärkeä rooli: laiduntaessaan ne osallistuvat hiilen kiertoon ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

Van Damme korostaa, että luomutuotanto on eri asia kuin uudistava viljely, vaikka molemmissa linnut pääsevät ulos.

Luonnonmukainen viljely on EU-säädelty tuotantotapa, jota viranomaiset valvovat. Sen sijaan laidunmunien ja -broilerien tuotannolla ei toistaiseksi ole yhtenäistä säätelyä tai sertifikaattia.

Sellaiselle olisi tarvetta Van Dammen mukaan tarve, jotta kuluttajille voisi yksiselitteisesti kertoa, mistä tuotantotavassa on kyse.

Raikasta vettä broilereille on tarjolla nipoista.  Kuva: Kimmo Haimi