• MÖÖ-1 – onko parempaa rekisteritunnusta maitoautolle? Veljekset Saukon uusi auto kiertää Lapin teitä ja vie kuormansa joka toinen päivä halki Suomen Sipooseen

    Kuormantyhjennysreissun alku- ja loppupään lämpötilaero voi olla yli 40 astetta.
    Ari Saukko esittelee yrityksen uutta Scaniaa.
    Ari Saukko esittelee yrityksen uutta Scaniaa. Kuva: Kuvakaappaukset: Facebook, Arla Pohjois-Suomi / Ranuan Meijeri, kuvituskuva: Kimmo Haimi, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola
    Maatalous|Maidontuotanto
    6.3.202419:30
    Satu Lehtonen

    No nyt on hieno maitoauto! Paitsi että Veljekset Saukon iso Scania kiiltää uutuuttaan, sillä on myös vakuuttava rekisteritunnus: MÖÖ-1.

    Rovaniemeläisfirman uusi auto lähti keskiviikkona liikenteeseen kohti Kemijärveä, tyhjentämään Ranuan meijerin tuottajien tilatankkeja.

    ”Rekisterinumeroissa on monesti vain mielikuvitus rajana”, kuljetusyrittäjä Ari Saukko toteaa.

    Toki monesti tunnus on jo varattu – esimerkiksi MUU-1 ei ollut käytettävissä.

    Veljekset Saukolla on kolme maitoautoa. Arlan ajoja kun tehdään, yhden rekisterinumero on ARL-4.

    Uuden auton rekisteritunnukseksi olisi haluttu ELV-1 eläinten hyvinvointimerkinnän mukaan. "Mutta se oli jo jossain vanhassa Cadillacissa”, Saukko kertoo.

    Erikoiskyltti maksaa 800 euroa. ”Meillä se meni Scanian liikkeen piikkiin”, Saukko toteaa.

    Yrityksellä on kolme maitoautoa. Yksi joutui joulukuussa onnettomuuteen ja meni lunastukseen. MÖÖ on sen korvaaja.

    MÖÖ:n maidonkeräilyreitti kulkee Ranua–Rovaniemi–Kemijärvi-alueella. Auton joka toinen vuorokausi kuluu maidonkeruussa. Joka toinen päivä se kuljettaa maidon Arlan Sipoon meijeriin, melkein läpi Suomen, Saukko kertoo.

    Ajokilometrejä tulee keruukierroksella noin tuhat. Edestakainen matka Sipooseen on noin 1 600 kilometriä.

    Autot liikkuvat lähes ympäri vuorokauden. Saukon mukaan kahdessa vuorokaudessa autolle tulee ”lepoaikaa” vain neljä tuntia.

    Yrityksellä on omistajaveljesten lisäksi kymmenkunta kuljettajaa. Yksi on Jyväskylässä.

    ”Se joka lähtee viemään Sipooseen menevää kuormaa, jää Jyväskylään nukkumaan ja toinen kuljettaja jatkaa siitä.”

    Yrityksen autoille tulee kahdessa vuodessa täyteen 900 000 ajokilometriä. Siinä vaiheessa vaihdetaan uuteen.

    MÖÖ-1:een mahtuu maitoa enimmillään 54 000 litraa, 20 000 litraa nuppiin ja 34 000 perävaunuun. Yleensä autoa ei oteta keruumatkalla aivan täyteen, Saukko kertoo. ”50 000–52 000 litralla ajetaan.”

    Kun maitoa lähdetään viemään Sipooseen, lämpötilaero reitin eri päiden välillä voi olla yli 40 astetta. ”Esimerkiksi 35 astetta pakkasta täällä ja Sipoossa 5 astetta lämmintä.”

    Tänä talvena lämpötila on keruureiteillä laskenut välillä alle -40 asteen.

    Saukon mukaan pohjoisessa on normaalilla talvikelillä hyvä ajaa. Etelässä on hankalampaa, kun runsas liikenne hidastaa matkantekoa.

    Joskus vesisade liukastuttaa tiet niin, että joudutaan käyttämään ketjuja. ”Niiden asentaminen on tottuneelle helppo homma, kymmenen minuuttia menee per puoli eli yhteensä 20 minuuttia.”

    Lisää aiheesta
    • Maitoauto keruureitillä Viitasaaren Pasalan kylässä. Keskellä Uusi-Valkaman tila, joka on yksi alueen suurimpia.

      Yhteiskunta | Viitasaari, Pihtipudas, Keitele... Seppo Kuosmanen on ajanut maitoautoa 45 vuotta – maito liikkuu, vaikka maailma ympärillä muuttuu

      Tilaajalle
    • Maidonkuljetusta Espoon Kilon kartanosta asiakkaille 1910-luvulla.

      Maatalous | Hengenvaarallisia retkiä ja kekseliäitä viritelmiä – maidon kuljettamisessa on käytetty mitä mielikuvituksellisimpia laitteita historian saatossa

      Tilaajalle
    • Maitoauton kyydillä saapuu Harjulanmaito Oy:n navetalle Kauhavalla monenlaista tarpeellista. Tällä kertaa lähinnä elintarvikkeita. Kuvassa maitoauton kuljettaja Petri Takala (vas.) sekä maidontuottajat Marko hautamäki (keskellä) ja Jukka Teppo.

      Maidontuotanto | Kuluttajille rahka- ja jogurttitaivas ‒ tiloille tärkeä hintatason määrittäjä ja kumppani maatalouskaupassa

      Tilaajalle
    • Navetta on tyhjentynyt karjasta. Keijo ja Helena Järvenpään tunnelmat ovat helpottuneet, mutta haikeat. Raskas työura jätti jälkeensä monen­laisia muistoja.

      Maatalousyrittäjät | Sorkat kopisivat teurasautoon ja 110 vuotta maidontuotantoa tilalla päättyi ‒ ”Viimeisen lypsyn jälkeen silitin lehmää ja sanoin, että me tehtiin se”

      Tilaajalle

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Lypsyrobottien määrä kasvaa tiloilla. Viiden vuoden päästä robottitiloja ennustetaan olevan 1 800, kirjoittaa Erkki Holma. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Erkki Holma

    Koneviesti | Maidon tuottaminen jää harvojen käsiin – ”Vaikka lypsy automatisoidaan, työmäärä ei paljoa vähene”

  • Veikko Jokitalo kehittää tilaansa talousosaajan silmin.

    Koneviesti | Talousmies maidontuottajana – Veikko Jokitalo panostaa talouden suunnitteluun ja arjen prosessien kehittämiseen

  • Koneviesti | Luken tutkimusnavetan uudistus vie lehmien ruokinnan uudelle tasolle

    Tilaajalle