

Vuoden 2023 märkä kesä toi monien peltojen ongelmakohdat ja ojitustarpeet esille. Myös investointituen uudistus on edistänyt salaojitusten teettämistä.
”Aktiiviviljelijät kyllä tietävät, että ojitus tehostaa sekä viljelyä että koneiden käyttöä. Oikeastaan kyse on pellon vesitalouden hallinnasta”, kertoo Arto Savola ylivieskalaisesta Salaojapalvelu Savola oy:sta.
Ongelmat pelloilla voivat johtua esimerkiksi vanhoista ojituksista tai liian isoista ojaväleistä. Aina koko pellon ojitusta ei tarvitse uusia, vaan korjaus voidaan tehdä ojittamalla ongelmakohta.
”Sitäkin tehdään paljon. Säätösalaojitus ja altakastelu taas korostuvat etenkin erikoiskasvipuolella, mutta säätöojituksella voi hallita kosteustasapainoa myös viljoilla ja nurmilla.”
Jo vuonna 1959 perustettu Savolan perheyritys tekee salaojituksia noin 300 kilometrin säteellä Oulusta. Käytössä on neljä aurasalaojakonetta, jotka vielä maaliskuun lopussa pääasiassa odottivat kauden alkua.
”Aikaista kevättähän sitä aina toivoo”, Savola totesi Ylivieskan Ryskypäivillä.
”Suunnitelmia on, mutta nyt odotellaan vielä tukipäätöksiä, joiden jälkeen tiedetään tarkemmin kevään aikataulusta.”
Perinteisesti syksy ja kevät ovat salaojittajille kiireisiä, mutta nykyisin tehdään Savolan mukaan paljon myös keskikesän ojituksia.
”Kevät on yleensä tiloilla muutenkin kiireistä aikaa. Nykyisin saatetaan esimerkiksi ottaa yksi nurmirehusato ensin tai jättää ojitettava pelto kesannolle. Silloin saadaan tehtyä laadullisesti hyvää ojitusta eikä pellon pintakaan kärsi. Olosuhteet ovat keskikesällä usein paremmat myös tasaus- ja jälkitöihin.”
Salaojapalveluja esittelivät Ylivieskan Ryskypäivillä Jarmo Savola (vas.), Antero Savola ja Arto Savola (oik.).