Taneli Tirkkonen on vakuutunut, että työläiden saneerausten hyöty tulee jatkossa esiin. Kuva: Atria
Lupaavaa pioneerityötä: Sioille hengitystietulehduksia aiheuttavasta bakteerista voi päästä eroon
Vaativa APP-saneeraus edellyttää tuotantotaukoa, mutta lopulta tautivapaus tuo sikatilalle säästöjä.Tilaajalle
Yleensä APP-bakteeri tarttuu emakolta sen omille porsaille. Kuvituskuva. Kuva: Johannes TervoAPP:na tunnettu Actinobacillus pleuropneumoniae -bakteeri voi aiheuttaa sioille paiseisen keuhko- ja keuhkokalvontulehduksen.
”Kyseessä on erittäin hankala ja käytännössä lähes kaikista Suomen sikaloista löytyvä bakteeri, joka aiheuttaa hengitystietulehduksia”, sanoo sikojen sairauksien ja terveydenhuollon professori Mari Heinonen Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Usein APP esiintyy sikapopulaatiossa piilevänä ja siitä on erilaisia kantoja. Ihmiseen bakteeri ei tartu, eikä se vaikuta lihan laatuun.
”Jos eläimet ovat piilevästi sairaina, se vaikuttaa sian syömiseen ja sitä myötä kasvuun. Teurastamolla APP näkyy korkeina keuhkokalvontulehdusmerkintöinä lihantarkastuksessa”, Heinonen sanoo.
”Erittäin hankala ja käytännössä lähes kaikista Suomen sikaloista löytyvä bakteeri.”
Bakteerin saneeraaminen ja tautivapauden todentaminen on vaikeaa, koska yksittäinen negatiivinen laboratoriovastaus ei takaa sikalan tai yksilön tautivapautta.
”Näytteitä tulee ottaa sikalasta monelta sialta ja useita kertoja pitkän ajan kuluessa, ja vasta silloin voi todeta tilan tautivapaaksi.”
Suomessa ei ole olemassa valtakunnallista organisaatiota, joka voisi myöntää sikalalle APP-vapauden.
”Ei ole edes kriteerejä, jonka perusteella tällainen vapaus voitaisiin myöntää, mutta toivottavasti tulevaisuudessa voidaan olla sellaisessa tilanteessa”, Heinonen toteaa.
”Aiemmin APP:n saneeranneilla tiloilla lääke- ja rokotekustannukset ovat puolittuneet. Säästöä tulee valtavasti myös työn määrässä.”
Käytännön kokemuksia APP-saneerauksista kuitenkin löytyy. Atria-ketjun uudiseläintuotantoketjusta vuonna 2020 alkanut pioneerityö on tuottanut tulosta.
”Työ aloitettiin pyramidin huipulta. Ensikkojen tuotanto oli saatava ensin puhtaaksi. Saneerattavien sikaloiden lähellä ei saa olla toisia sikaloita kilometrin säteellä, sillä APP välittyy herkästi ilman kautta”, kertoo Atria Sika –tuottajapalvelujen eläinlääkäri Taneli Tirkkonen.
Pari vuotta sitten aloitettiin saneeraus kahdessa porsassikalassa ja sen jälkeen lihasikaloissa, joihin saneerattujen sikaloiden porsaat välitettiin.
Tuotantotauolta ei työssä voida välttyä.
”Saneerattavissa sikaloissa ei saa olla yhtään elävää sikaa noin viikon–kahden aikana”, Tirkkonen sanoo.
Kaikki osastot on pestään ja desinfioidaan tarkoin, pintoja ja sisustuksia uusitaan merkittävissä määrin.
”Saneeraukset tehtiin tiukassa aikataulussa ennen tautivapaiden eläinten tuloa. Tuottajien työrupeama on ollut mittava ja työ jatkuu. Meille on juuri valmistunut pari tavallista porsastuotantosikalaa. Niiden perään verkostossa tulevat lihasikalat, jotka ovat myös kohta APP-vapaita.”
Tänä syksynä on alkanut muodostua kokonaiskuvaa siitä mitä merkitsee, kun sairaus on poissa.
”Aiemmin APP:n saneeranneilla tiloilla lääke- ja rokotekustannukset ovat puolittuneet. Säästöä tulee valtavasti myös työn määrässä. Jos puhutaan suuren mittakaavan sikalasta, menee pelkästään lääkitsemiseen ja rokottamiseen äkkiä kolmasosa henkilötyövuotta”, Tirkkonen kertoo.
Toteutetuista saneerauksista kerätään tietoa, jotta hyvät ja huonot kokemukset saadaan opiksi tulevaisuuteen.
”Tavoitteena on löytää tekemiselle juuri oikean laadukas ja riittävä taso.”
Saneerauksen haluaville tiloille tarkoitus suunnitella korvamerkittyä rahoitusta.
”On selvää, että tautivapaa tuotanto on kannattavampaa, mutta kun talo tyhjennetään sioista, kassa huutaa tyhjää pakollisen tuotantotauon vuoksi. Siltarahoituksen saaminen ketjun sisälle näyttää kohtuullisen lupaavalta.”
Atria-ketjussa on syyskuun alusta alkaen suositeltu APP-rokotusta välitysporsaille.
”Porsas myydään kerran rokotettuna, toinen rokotus annetaan lihasikalassa. Jokainen verkosto, jonka sisällä porsaat liikkuvat päättää, haluaako se rokotteen. Useimmat verkostot ovat päätyneet rokottamaan porsaansa”, Tirkkonen kertoo.
Rokote ei anna täydellistä suojaa hankalaa serotyyppi 8:aa vastaan, suoja on kuitenkin kohtuullinen.
”Näin on toimittu nyt toista kuukautta. Vaikutukset tulevat näkyviin kevättalvesta, kun sikaloissa on saatu tehtyä kaksi täyttä kiertoa. Mutta hyvältä näyttää.”
Tirkkonen huomauttaa, että mahdollisuus päästä APP-vapaaseen tuotantoon tarjoaa mahdollisuuden myös niille tiloille, joilla tuotanto täytyy keskeyttää vakavien taudinpurkausten kuten salmonellan vuoksi.
”Tämä tarjoaa takaiskun kohdatessa mahdollisuuden uuteen ja parempaan, mutta ei tämäkään asia ilman työtä ja kustannuksia tule."
Ajatus siitä, että bakteerin torjuminen on mahdollista toteuttaa, tuli läheltä.
”Meillä on 90-luvulta saakka ollut 1–2 tilaa, joilta ei koskaan ole löytynyt APP:ta. Näitä tiloja seuratessa on huomannut, mikä merkitys sillä on, kun tautia ei ole”, Tirkkonen kertoo.
Kyseisiin sikaloihin ei ole ostettu yhtään porsasta tilan ulkopuolelta.
”Kun sikalat aikoinaan perustettiin, ensimmäiset porsaat tuotettiin keisarinleikkauksella. Emakko nimittäin yleensä tartuttaa omat porsaansa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
