Jari Marttila kertoo kasvukauden edenneen suotuisasti Ylistarossa. Kuva: Johannes Tervo
Viikonlopun rankkasateet kurittivat läntisen Suomen puintivalmiita peltoja
Puinnit siirtyvät arviolta viikon pahimmilla rankkasadealueilla Etelä-Pohjanmaalla.Tilaajalle
Jari Marttilan pelloilla Ylistarossa rankkasateet pistivät vehnää lakoon. ”Ihmeen vähillä vahingoilla kuitenkin päästiin”, hän kertoi maanantaina. Kuva: Johannes TervoSunnuntaina läntisen Suomen yli vyöryneestä ukkosrintamasta satoi Seinäjoen ja Lapuan alueella pahimmillaan yli 150 millimetriä vettä muutamien tuntien aikana.
”Viljat ovat maakunnassa monin paikoin tällä viikolla puintivalmiita, mutta sunnuntain sateet muuttivat suunnitelmat. Vie varmasti viikon, että pellot kuivavat puintikuntoon”, arvioi kasvintuotannon toimialapäällikkö Juha-Matti Toppari Pro Agria Etelä-Pohjanmaasta.
Topparin mukaan Ylistarossa mitattiin 120 milliä sadetta sunnuntaina.
”Lapualla lähellä Kuortaneen rajaa on satanut jopa 150 milliä. Ukkosalue jäi pyörimään tunneiksi samoille alueille”, kuvaa Toppari sunnuntain tilannetta.
Pellot eivät märkyyden vuoksi kanna koneita useisiin päiviin.
”Nyt toivotaan, että valtaojat vetävät ja vedet saadaan pois pelloilta. Perunapelloissa makaava vesi tuhoaa jo parissa päivässä sadon.”
Viljojen tilanne oli sunnuntaihin saakka Etelä-Pohjanmaalla hyvä. Puinteja ei ole juurikaan aloitettu. Toppari arvioi sadon olevan hyvä laadultaan ja määrältään, kunhan se nyt saadaan pois pellolta.
”Yhtään ei lisää sadetta saisi tulla, loppusyksyksi kaivataan poutaa. Laatutappioita tulee nopeasti.”
Lakoontumista runsas sade aiheutti Topparin mukaan lopulta vähän.
”Tilanteen pelastus oli se, että viljat ovat niin pitkälle valmiita. Lakoontumista näkyy niissä viljoissa, jotka eivät vielä ole tuleentuneet ja tähkä on painavampi.”
”Enää tarvitsisi saada sato pois pellosta.”
Ylistarolainen sianlihantuottaja Jari Marttila tarkasti sunnuntain rankkasadetuhoja pelloillaan maanantaina.
”Ihmeen vähän on sademäärään nähden viljaa lakoontunut”, arvioi Marttila ensimmäisten havaintojensa perusteella.
Tilalla viljellään pääosin ohraa, lisäksi vehnää ja kauraa.
”Sadosta suurin osa käytetään omien lihasikojen rehuna. Hyvänä satovuonna viljaa riittää myyntiinkin”, hän kertoo.
Kasvukausi on Ylistarossa edennyt suotuisasti syksyyn saakka. Sadetta tuli kylvöjen päälle sopivasti ja viljat orastuivat hyvin, eikä helle ole kesällä koetellut. Sato-odotukset ovat hyvät.
”Enää tarvitsisi saada sato pois pellosta. Viime viikolla viljan kosteudet olivat 22–25 prosenttia ja maanantaina oli tarkoitus aloittaa puinnit. Nyt suunnitelmat muuttuivat.”
Peltojen kantavuus on nyt koetuksella, mutta kesän kuivuus helpottaa tilannetta.
”Meillä heinäkuun sademäärä oli puolet tavanomaisesta, noin 40 millimetriä. Tilanne olisi nyt hyvin vaikea, jos märkyys olis alkanut jo heinäkuussa. Aiempina vuosina elokuisten yli 70 millin sateiden jälkeen vesi on maannut näillä pelloilla. Nyt siltä säästyttiin kuivuuden vuoksi.”
Pintamaa on kuitenkin mennyt nyt veteläksi ja vie ainakin 4–5 päivää ennen kuin pellot kantavat koneita.
”Puinnit saisi aloittaa heti, mutta ei auta kuin odottaa.”
Vesi on viimeksi noussut pelloille tuhoisin seurauksin elokuussa 2017. Sadetta on saatu toki liikaa viimeksi viime syksynä.
”Syysviljoja ei voinut kylvää viime vuonna. Siinä oli jo tarpeeksi, kun sai puinnit tehtyä märkyydessä.”
Afrikkalaisen sikaruton vaikutuksista tuotantoon ollaan Marttilan mukaan nyt odottavalla kannalla. Lisätietoa teurastamon suunnalta odotetaan lähipäivinä.
”Riski tuottajahintojen laskuun on suuri. Todennäköistä on, että hinnat laskevat, mutta kuinka paljon, se on arvoitus.”
”Kuten Espanjassakin, ASF:n vaikutus näkyy sisämarkkinan tarjonnan kasvuna, mikä painaa hintoja alas”, Marttila toteaa.
Marttila sanoo taudin olevan yksi vaikeus lisää haasteissa olevalle tuotantosuunnalle. Hän pitää kaikesta huolimatta syksyn satonäkymiä hyvinä.
”Kysymys on, miten teollisuus vetää, jos varastot ovat täynnä kauraa ja vehnää”, hän pohtii.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
