Essayah: ”En puhu vielä katovuodesta” – maatilojen taloustilanne huolestuttaa ministeriä

En ehkä vielä puhuisi katovuodesta, sillä tässä on erilaisia olosuhteita eripuolilla maata, kommentoi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kasvukauden tilannetta MT Livessä keskiviikkona.

Hän toteaa, että kuivuutta oli alkukesästä ja nyt etenkin lännessä on märkää.

Puinnit olivat viime viikon isossa osassa maata pysähdyksissä sateiden takia. Sade on viljojen lisäksi kiusannut muidenkin kasvien korjuuta.

Essayah toteaa poikkeusoloja olevan ympäri Euroopan. Etelä-Euroopassa on toistuvaa kuivuutta ja paikoin on tulvia. Lisäksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa heiluttaa markkinoita.

Maatalouden kannattavuustilanne huolestuttaa ministeriä. Täytyy muistaa, että tilojen välillä on eroja, hän toteaa.

”20 prosentilla menee ihan hyvin ja sitten on toinen 20 prosenttia, joilla menee todella huonosti. Loput on siinä ja välissä.”

”On ollut valtavan kalliit tuotantopanokset ja nyt heikko satotilanne.”

Maatalouden kannattavuustilannetta hallitus aikoo parantaa muuttamalla ruokaketjun tulonjakoa oikeudenmukaisemmaksi. Lisäksi ruokavienti haluttaisiin kaksinkertaistaa.

Ruokaviennin lisääminen on ollut eri hallitusten tavoitteena aiemminkin. Kehitys siinä on ollut tähän asti erittäin hidasta.

Maatalouden ilmastotoimet ovat jäljessä vuoden 2035 tavoitteista. Maatiloilla on tehty monia toimia, mutta tehokkaat isoja päästövähennyksiä antavat turvepeltojen toimet vielä puuttuvat.

Essayah sanoo hallituksen sitoutuneen ilmastotoimiin, mutta hän vetoaa sodan Ukrainassa muuttaneen tilannetta.

Essayahin mielestä ruokaturvan vuoksi ei ole varaa kieltää ruuantuotantoa turvepelloilla.

Todellisuudessa turvemaiden ilmastotoimet eivät tarkoittaisi viljelyn kieltämistä, kuten ministeri antaa ymmärtää. MTK:n ilmastotiekartassa, jonka toimenpiteillä päästövähennystavoitteet täyttyisivät ruuantuotantoa vähentämättä, turvemaille ehdotettiin muun muassa viljelymenetelmien kehittämistä.

Essayah näkee hiiliviljelyssä, eli hiilensidonnassa peltoihin, mahdollisuuksia taklata ilmastonmuutosta.

EU:ssa on valmisteilla järjestelmä, joka voisi mahdollistaa kaupankäynnin sidotusta hiilestä. Tällöin viljelijälle maksettaisiin hänen maillaan tekemästä hiilen sidonnasta.

Viime viikkoina susien tappamista lampaista on uutisoitu eri puolilta maata hyvin tiheään tahtiin.

Jokainen lammaslauma, joka on joutunut hyökkäyksen kohteeksi on liikaa, Essayah sanoo.

EU-komissio on poikkeuksellisesti avannut julkisen kuulemisen susitilanteesta jäsenmaissa, Essayah kertoo. Hän pitää komission avausta hyvin tervetulleena ja toteaa komissiossa olevan nyt tiedossa susien aiheuttamat ongelmat.

Niitä on useissa EU-maissa. Noin vuosi sitten komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin lemmikkiponi Dolly kuoli suden raateluun Beinhornin kylässä Ala-Saksissa.

Suomessa maa- ja metsätalousministeri ei pysty oman päänsä mukaan susitilannetta muuttamaan. EU:n luontodirektiivi ja siinä olevat suojelumääräykset tulevat nopeasti vastaan. Essayah toteaa direktiivin olevan ajalta, jolloin EU:ssa oli 12 jäsenmaata. Direktiiviä pitäisi hänen mielestä muuttaa.

EU:n metsäkatoasetus vaikuttaa nautatiloihin. Asetus edellyttää, että markkinoille tuleva naudanliha pitää olla tuotettu tiloilla, joilla ei ole aiheutunut metsäkatoa 31.12.2020 jälkeen.

Essayah kertoo, että maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto ja ely-keskukset ovat käyneet läpi 1.1.2021–28.6.2023 välisenä aikana investoineiden tai investoinnin aloittaneiden lihanauta- ja lypsykarjatilojen tilanteen.

Selvityksessä ei löytynyt rakentamisinvestointeja, joiden aiheuttama metsäkatoriski olisi asetuksen määritelmiin nojaten merkittävä. Laidunten osalta selvitystyö vielä jatkuu.

Essayah lupaa hallinnon kantavan vastuun, jos myöhemmin näille tiloille aiheutuu vaatimuksia metsäkatoasetuksen takia. Tarkempia ohjeita EU:sta on tulossa syksyllä.

Jatkossa navettainvestoinnit täytyy syynätä metsäkatoasetus muistaen ennen investoinnin aloittamista.